tavoittaminen

Finnish

Etymology

tavoittaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑʋoi̯tːɑminen/, [ˈt̪ɑ̝ʋo̞i̯t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Hyphenation^(key): ta‧voit‧ta‧mi‧nen

Noun

tavoittaminen

1. verbal noun of tavoittaa
   1. catching, catching up
   2. reaching (someone)

Declension

Inflection of tavoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		tavoittaminen	tavoittamiset
genitive		tavoittamisen	tavoittamisten tavoittamisien
partitive		tavoittamista	tavoittamisia
illative		tavoittamiseen	tavoittamisiin
		singular	plural
nominative		tavoittaminen	tavoittamiset
accusative	nom.	tavoittaminen	tavoittamiset
	gen.	tavoittamisen
genitive		tavoittamisen	tavoittamisten tavoittamisien
partitive		tavoittamista	tavoittamisia
inessive		tavoittamisessa	tavoittamisissa
elative		tavoittamisesta	tavoittamisista
illative		tavoittamiseen	tavoittamisiin
adessive		tavoittamisella	tavoittamisilla
ablative		tavoittamiselta	tavoittamisilta
allative		tavoittamiselle	tavoittamisille
essive		tavoittamisena	tavoittamisina
translative		tavoittamiseksi	tavoittamisiksi
abessive		tavoittamisetta	tavoittamisitta
instructive		—	tavoittamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tavoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tavoittamiseni tavoittamiseni accusative nom. tavoittamiseni tavoittamiseni gen. tavoittamiseni genitive tavoittamiseni tavoittamisteni tavoittamisieni partitive tavoittamistani tavoittamisiani inessive tavoittamisessani tavoittamisissani elative tavoittamisestani tavoittamisistani illative tavoittamiseeni tavoittamisiini adessive tavoittamisellani tavoittamisillani ablative tavoittamiseltani tavoittamisiltani allative tavoittamiselleni tavoittamisilleni essive tavoittamisenani tavoittamisinani translative tavoittamisekseni tavoittamisikseni abessive tavoittamisettani tavoittamisittani instructive — — comitative — tavoittamisineni second-person singular possessor singular plural nominative tavoittamisesi tavoittamisesi accusative nom. tavoittamisesi tavoittamisesi gen. tavoittamisesi genitive tavoittamisesi tavoittamistesi tavoittamisiesi partitive tavoittamistasi tavoittamisiasi inessive tavoittamisessasi tavoittamisissasi elative tavoittamisestasi tavoittamisistasi illative tavoittamiseesi tavoittamisiisi adessive tavoittamisellasi tavoittamisillasi ablative tavoittamiseltasi tavoittamisiltasi allative tavoittamisellesi tavoittamisillesi essive tavoittamisenasi tavoittamisinasi translative tavoittamiseksesi tavoittamisiksesi abessive tavoittamisettasi tavoittamisittasi instructive — — comitative — tavoittamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative tavoittamisemme tavoittamisemme accusative nom. tavoittamisemme tavoittamisemme gen. tavoittamisemme genitive tavoittamisemme tavoittamistemme tavoittamisiemme partitive tavoittamistamme tavoittamisiamme inessive tavoittamisessamme tavoittamisissamme elative tavoittamisestamme tavoittamisistamme illative tavoittamiseemme tavoittamisiimme adessive tavoittamisellamme tavoittamisillamme ablative tavoittamiseltamme tavoittamisiltamme allative tavoittamisellemme tavoittamisillemme essive tavoittamisenamme tavoittamisinamme translative tavoittamiseksemme tavoittamisiksemme abessive tavoittamisettamme tavoittamisittamme instructive — — comitative — tavoittamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative tavoittamisenne tavoittamisenne accusative nom. tavoittamisenne tavoittamisenne gen. tavoittamisenne genitive tavoittamisenne tavoittamistenne tavoittamisienne partitive tavoittamistanne tavoittamisianne inessive tavoittamisessanne tavoittamisissanne elative tavoittamisestanne tavoittamisistanne illative tavoittamiseenne tavoittamisiinne adessive tavoittamisellanne tavoittamisillanne ablative tavoittamiseltanne tavoittamisiltanne allative tavoittamisellenne tavoittamisillenne essive tavoittamisenanne tavoittamisinanne translative tavoittamiseksenne tavoittamisiksenne abessive tavoittamisettanne tavoittamisittanne instructive — — comitative — tavoittamisinenne third-person possessor singular plural nominative tavoittamisensa tavoittamisensa accusative nom. tavoittamisensa tavoittamisensa gen. tavoittamisensa genitive tavoittamisensa tavoittamistensa tavoittamisiensa partitive tavoittamistaan tavoittamistansa tavoittamisiaan tavoittamisiansa inessive tavoittamisessaan tavoittamisessansa tavoittamisissaan tavoittamisissansa elative tavoittamisestaan tavoittamisestansa tavoittamisistaan tavoittamisistansa illative tavoittamiseensa tavoittamisiinsa adessive tavoittamisellaan tavoittamisellansa tavoittamisillaan tavoittamisillansa ablative tavoittamiseltaan tavoittamiseltansa tavoittamisiltaan tavoittamisiltansa allative tavoittamiselleen tavoittamisellensa tavoittamisilleen tavoittamisillensa essive tavoittamisenaan tavoittamisenansa tavoittamisinaan tavoittamisinansa translative tavoittamisekseen tavoittamiseksensa tavoittamisikseen tavoittamisiksensa abessive tavoittamisettaan tavoittamisettansa tavoittamisittaan tavoittamisittansa instructive — — comitative — tavoittamisineen tavoittamisinensa