tasapitkä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tasa +‎ pitkä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtɑsɑˌpitkæ/, [ˈt̪ɑ̝s̠ɑ̝ˌpit̪k̟æ]
  • Rhymes: -itkæ
  • Syllabification(key): ta‧sa‧pit‧kä

Adjective

[edit]

tasapitkä

  1. evenly long; of flat, unchanging length

Declension

[edit]
Inflection of tasapitkä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tasapitkä tasapitkät
genitive tasapitkän tasapitkien
partitive tasapitkää tasapitkiä
illative tasapitkään tasapitkiin
singular plural
nominative tasapitkä tasapitkät
accusative nom. tasapitkä tasapitkät
gen. tasapitkän
genitive tasapitkän tasapitkien
tasapitkäin rare
partitive tasapitkää tasapitkiä
inessive tasapitkässä tasapitkissä
elative tasapitkästä tasapitkistä
illative tasapitkään tasapitkiin
adessive tasapitkällä tasapitkillä
ablative tasapitkältä tasapitkiltä
allative tasapitkälle tasapitkille
essive tasapitkänä tasapitkinä
translative tasapitkäksi tasapitkiksi
abessive tasapitkättä tasapitkittä
instructive tasapitkin
comitative tasapitkine
Possessive forms of tasapitkä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
[edit]

Further reading

[edit]