Jump to content

tapahtuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tapahtua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtɑpɑhtuminen/, [ˈt̪ɑ̝pɑ̝hˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): ta‧pah‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

tapahtuminen

  1. verbal noun of tapahtua
    1. happening, occurring, taking place

Declension

[edit]
Inflection of tapahtuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tapahtuminen tapahtumiset
genitive tapahtumisen tapahtumisten
tapahtumisien
partitive tapahtumista tapahtumisia
illative tapahtumiseen tapahtumisiin
singular plural
nominative tapahtuminen tapahtumiset
accusative nom. tapahtuminen tapahtumiset
gen. tapahtumisen
genitive tapahtumisen tapahtumisten
tapahtumisien
partitive tapahtumista tapahtumisia
inessive tapahtumisessa tapahtumisissa
elative tapahtumisesta tapahtumisista
illative tapahtumiseen tapahtumisiin
adessive tapahtumisella tapahtumisilla
ablative tapahtumiselta tapahtumisilta
allative tapahtumiselle tapahtumisille
essive tapahtumisena tapahtumisina
translative tapahtumiseksi tapahtumisiksi
abessive tapahtumisetta tapahtumisitta
instructive tapahtumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tapahtuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)