taipumaton

Finnish

Etymology

taipua +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑi̯pumɑton/, [ˈt̪ɑ̝i̯puˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): tai‧pu‧ma‧ton

Adjective

taipumaton (comparative taipumattomampi, superlative taipumattomin)

1. inflexible, unbending (of a person or a thing)

   Synonym: joustamaton

2. uncompromising, unyielding, unbending (of one's chatacter)

   Synonyms: periksiantamaton, peräänantamaton

3. indeclinable (of a word)

Declension

Inflection of taipumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		taipumaton	taipumattomat
genitive		taipumattoman	taipumattomien
partitive		taipumatonta	taipumattomia
illative		taipumattomaan	taipumattomiin
		singular	plural
nominative		taipumaton	taipumattomat
accusative	nom.	taipumaton	taipumattomat
	gen.	taipumattoman
genitive		taipumattoman	taipumattomien taipumatonten rare
partitive		taipumatonta	taipumattomia
inessive		taipumattomassa	taipumattomissa
elative		taipumattomasta	taipumattomista
illative		taipumattomaan	taipumattomiin
adessive		taipumattomalla	taipumattomilla
ablative		taipumattomalta	taipumattomilta
allative		taipumattomalle	taipumattomille
essive		taipumattomana	taipumattomina
translative		taipumattomaksi	taipumattomiksi
abessive		taipumattomatta	taipumattomitta
instructive		—	taipumattomin
comitative		—	taipumattomine

Possessive forms of taipumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative taipumattomani taipumattomani accusative nom. taipumattomani taipumattomani gen. taipumattomani genitive taipumattomani taipumattomieni taipumatonteni rare partitive taipumatontani taipumattomiani inessive taipumattomassani taipumattomissani elative taipumattomastani taipumattomistani illative taipumattomaani taipumattomiini adessive taipumattomallani taipumattomillani ablative taipumattomaltani taipumattomiltani allative taipumattomalleni taipumattomilleni essive taipumattomanani taipumattominani translative taipumattomakseni taipumattomikseni abessive taipumattomattani taipumattomittani instructive — — comitative — taipumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative taipumattomasi taipumattomasi accusative nom. taipumattomasi taipumattomasi gen. taipumattomasi genitive taipumattomasi taipumattomiesi taipumatontesi rare partitive taipumatontasi taipumattomiasi inessive taipumattomassasi taipumattomissasi elative taipumattomastasi taipumattomistasi illative taipumattomaasi taipumattomiisi adessive taipumattomallasi taipumattomillasi ablative taipumattomaltasi taipumattomiltasi allative taipumattomallesi taipumattomillesi essive taipumattomanasi taipumattominasi translative taipumattomaksesi taipumattomiksesi abessive taipumattomattasi taipumattomittasi instructive — — comitative — taipumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative taipumattomamme taipumattomamme accusative nom. taipumattomamme taipumattomamme gen. taipumattomamme genitive taipumattomamme taipumattomiemme taipumatontemme rare partitive taipumatontamme taipumattomiamme inessive taipumattomassamme taipumattomissamme elative taipumattomastamme taipumattomistamme illative taipumattomaamme taipumattomiimme adessive taipumattomallamme taipumattomillamme ablative taipumattomaltamme taipumattomiltamme allative taipumattomallemme taipumattomillemme essive taipumattomanamme taipumattominamme translative taipumattomaksemme taipumattomiksemme abessive taipumattomattamme taipumattomittamme instructive — — comitative — taipumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative taipumattomanne taipumattomanne accusative nom. taipumattomanne taipumattomanne gen. taipumattomanne genitive taipumattomanne taipumattomienne taipumatontenne rare partitive taipumatontanne taipumattomianne inessive taipumattomassanne taipumattomissanne elative taipumattomastanne taipumattomistanne illative taipumattomaanne taipumattomiinne adessive taipumattomallanne taipumattomillanne ablative taipumattomaltanne taipumattomiltanne allative taipumattomallenne taipumattomillenne essive taipumattomananne taipumattominanne translative taipumattomaksenne taipumattomiksenne abessive taipumattomattanne taipumattomittanne instructive — — comitative — taipumattominenne third-person possessor singular plural nominative taipumattomansa taipumattomansa accusative nom. taipumattomansa taipumattomansa gen. taipumattomansa genitive taipumattomansa taipumattomiensa taipumatontensa rare partitive taipumatontaan taipumatontansa taipumattomiaan taipumattomiansa inessive taipumattomassaan taipumattomassansa taipumattomissaan taipumattomissansa elative taipumattomastaan taipumattomastansa taipumattomistaan taipumattomistansa illative taipumattomaansa taipumattomiinsa adessive taipumattomallaan taipumattomallansa taipumattomillaan taipumattomillansa ablative taipumattomaltaan taipumattomaltansa taipumattomiltaan taipumattomiltansa allative taipumattomalleen taipumattomallensa taipumattomilleen taipumattomillensa essive taipumattomanaan taipumattomanansa taipumattominaan taipumattominansa translative taipumattomakseen taipumattomaksensa taipumattomikseen taipumattomiksensa abessive taipumattomattaan taipumattomattansa taipumattomittaan taipumattomittansa instructive — — comitative — taipumattomineen taipumattominensa

Antonyms

• (antonym(s) of “indeclinable”): taipuva

Derived terms

• taipumattomasti
• taipumattomuus

Participle

taipumaton

1. negative participle of taipua

Further reading

• “taipumaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03