Jump to content

töykeä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Probably related to töykätä.[1] Possibly a blend of it and törkeä.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtøy̯keæ/, [ˈt̪ø̞y̯k̟e̞æ]
  • Rhymes: -øykeæ
  • Hyphenation(key): töy‧keä

Adjective

[edit]

töykeä (comparative töykeämpi, superlative töykein)

  1. rude

Declension

[edit]
Inflection of töykeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative töykeä töykeät
genitive töykeän töykeiden
töykeitten
partitive töykeää
töykeätä
töykeitä
illative töykeään töykeisiin
töykeihin
singular plural
nominative töykeä töykeät
accusative nom. töykeä töykeät
gen. töykeän
genitive töykeän töykeiden
töykeitten
töykeäin rare
partitive töykeää
töykeätä
töykeitä
inessive töykeässä töykeissä
elative töykeästä töykeistä
illative töykeään töykeisiin
töykeihin
adessive töykeällä töykeillä
ablative töykeältä töykeiltä
allative töykeälle töykeille
essive töykeänä töykeinä
translative töykeäksi töykeiksi
abessive töykeättä töykeittä
instructive töykein
comitative töykeine
Possessive forms of töykeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]