Jump to content

törkeily

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

törkeillä +‎ -y

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtørkei̯ly/, [ˈt̪ø̞rk̟e̞i̯ly]
  • Rhymes: -ørkeily
  • Hyphenation(key): tör‧kei‧ly

Noun

[edit]

törkeily (colloquial)

  1. behaving coarsely or indecently

Declension

[edit]
Inflection of törkeily (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative törkeily törkeilyt
genitive törkeilyn törkeilyjen
törkeilyiden
törkeilyitten
partitive törkeilyä törkeilyjä
törkeilyitä
illative törkeilyyn törkeilyihin
singular plural
nominative törkeily törkeilyt
accusative nom. törkeily törkeilyt
gen. törkeilyn
genitive törkeilyn törkeilyjen
törkeilyiden
törkeilyitten
partitive törkeilyä törkeilyjä
törkeilyitä
inessive törkeilyssä törkeilyissä
elative törkeilystä törkeilyistä
illative törkeilyyn törkeilyihin
adessive törkeilyllä törkeilyillä
ablative törkeilyltä törkeilyiltä
allative törkeilylle törkeilyille
essive törkeilynä törkeilyinä
translative törkeilyksi törkeilyiksi
abessive törkeilyttä törkeilyittä
instructive törkeilyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of törkeily (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]