syytteleminen

Finnish

Etymology

syytellä +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsyːtːeleminen/, [ˈs̠yːt̪ːe̞ˌle̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Hyphenation^(key): syyt‧te‧le‧mi‧nen

Noun

syytteleminen

1. verbal noun of syytellä
   1. accusing repeatedly

Declension

Inflection of syytteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		syytteleminen	syyttelemiset
genitive		syyttelemisen	syyttelemisten syyttelemisien
partitive		syyttelemistä	syyttelemisiä
illative		syyttelemiseen	syyttelemisiin
		singular	plural
nominative		syytteleminen	syyttelemiset
accusative	nom.	syytteleminen	syyttelemiset
	gen.	syyttelemisen
genitive		syyttelemisen	syyttelemisten syyttelemisien
partitive		syyttelemistä	syyttelemisiä
inessive		syyttelemisessä	syyttelemisissä
elative		syyttelemisestä	syyttelemisistä
illative		syyttelemiseen	syyttelemisiin
adessive		syyttelemisellä	syyttelemisillä
ablative		syyttelemiseltä	syyttelemisiltä
allative		syyttelemiselle	syyttelemisille
essive		syyttelemisenä	syyttelemisinä
translative		syyttelemiseksi	syyttelemisiksi
abessive		syyttelemisettä	syyttelemisittä
instructive		—	syyttelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of syytteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative syyttelemiseni syyttelemiseni accusative nom. syyttelemiseni syyttelemiseni gen. syyttelemiseni genitive syyttelemiseni syyttelemisteni syyttelemisieni partitive syyttelemistäni syyttelemisiäni inessive syyttelemisessäni syyttelemisissäni elative syyttelemisestäni syyttelemisistäni illative syyttelemiseeni syyttelemisiini adessive syyttelemiselläni syyttelemisilläni ablative syyttelemiseltäni syyttelemisiltäni allative syyttelemiselleni syyttelemisilleni essive syyttelemisenäni syyttelemisinäni translative syyttelemisekseni syyttelemisikseni abessive syyttelemisettäni syyttelemisittäni instructive — — comitative — syyttelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative syyttelemisesi syyttelemisesi accusative nom. syyttelemisesi syyttelemisesi gen. syyttelemisesi genitive syyttelemisesi syyttelemistesi syyttelemisiesi partitive syyttelemistäsi syyttelemisiäsi inessive syyttelemisessäsi syyttelemisissäsi elative syyttelemisestäsi syyttelemisistäsi illative syyttelemiseesi syyttelemisiisi adessive syyttelemiselläsi syyttelemisilläsi ablative syyttelemiseltäsi syyttelemisiltäsi allative syyttelemisellesi syyttelemisillesi essive syyttelemisenäsi syyttelemisinäsi translative syyttelemiseksesi syyttelemisiksesi abessive syyttelemisettäsi syyttelemisittäsi instructive — — comitative — syyttelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative syyttelemisemme syyttelemisemme accusative nom. syyttelemisemme syyttelemisemme gen. syyttelemisemme genitive syyttelemisemme syyttelemistemme syyttelemisiemme partitive syyttelemistämme syyttelemisiämme inessive syyttelemisessämme syyttelemisissämme elative syyttelemisestämme syyttelemisistämme illative syyttelemiseemme syyttelemisiimme adessive syyttelemisellämme syyttelemisillämme ablative syyttelemiseltämme syyttelemisiltämme allative syyttelemisellemme syyttelemisillemme essive syyttelemisenämme syyttelemisinämme translative syyttelemiseksemme syyttelemisiksemme abessive syyttelemisettämme syyttelemisittämme instructive — — comitative — syyttelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative syyttelemisenne syyttelemisenne accusative nom. syyttelemisenne syyttelemisenne gen. syyttelemisenne genitive syyttelemisenne syyttelemistenne syyttelemisienne partitive syyttelemistänne syyttelemisiänne inessive syyttelemisessänne syyttelemisissänne elative syyttelemisestänne syyttelemisistänne illative syyttelemiseenne syyttelemisiinne adessive syyttelemisellänne syyttelemisillänne ablative syyttelemiseltänne syyttelemisiltänne allative syyttelemisellenne syyttelemisillenne essive syyttelemisenänne syyttelemisinänne translative syyttelemiseksenne syyttelemisiksenne abessive syyttelemisettänne syyttelemisittänne instructive — — comitative — syyttelemisinenne third-person possessor singular plural nominative syyttelemisensä syyttelemisensä accusative nom. syyttelemisensä syyttelemisensä gen. syyttelemisensä genitive syyttelemisensä syyttelemistensä syyttelemisiensä partitive syyttelemistään syyttelemistänsä syyttelemisiään syyttelemisiänsä inessive syyttelemisessään syyttelemisessänsä syyttelemisissään syyttelemisissänsä elative syyttelemisestään syyttelemisestänsä syyttelemisistään syyttelemisistänsä illative syyttelemiseensä syyttelemisiinsä adessive syyttelemisellään syyttelemisellänsä syyttelemisillään syyttelemisillänsä ablative syyttelemiseltään syyttelemiseltänsä syyttelemisiltään syyttelemisiltänsä allative syyttelemiselleen syyttelemisellensä syyttelemisilleen syyttelemisillensä essive syyttelemisenään syyttelemisenänsä syyttelemisinään syyttelemisinänsä translative syyttelemisekseen syyttelemiseksensä syyttelemisikseen syyttelemisiksensä abessive syyttelemisettään syyttelemisettänsä syyttelemisittään syyttelemisittänsä instructive — — comitative — syyttelemisineen syyttelemisinensä