syysuhteinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

syysuhde +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsyːˌsuhtei̯nen/, [ˈs̠yːˌs̠uxt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -uhteinen
  • Hyphenation(key): syy‧suhtei‧nen

Adjective

[edit]

syysuhteinen

  1. causal

Declension

[edit]
Inflection of syysuhteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative syysuhteinen syysuhteiset
genitive syysuhteisen syysuhteisten
syysuhteisien
partitive syysuhteista syysuhteisia
illative syysuhteiseen syysuhteisiin
singular plural
nominative syysuhteinen syysuhteiset
accusative nom. syysuhteinen syysuhteiset
gen. syysuhteisen
genitive syysuhteisen syysuhteisten
syysuhteisien
partitive syysuhteista syysuhteisia
inessive syysuhteisessa syysuhteisissa
elative syysuhteisesta syysuhteisista
illative syysuhteiseen syysuhteisiin
adessive syysuhteisella syysuhteisilla
ablative syysuhteiselta syysuhteisilta
allative syysuhteiselle syysuhteisille
essive syysuhteisena syysuhteisina
translative syysuhteiseksi syysuhteisiksi
abessive syysuhteisetta syysuhteisitta
instructive syysuhteisin
comitative syysuhteisine
Possessive forms of syysuhteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]