suvullinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

suku +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsuʋulːinen/, [ˈs̠uʋulˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): su‧vul‧li‧nen

Adjective

[edit]

suvullinen

  1. sexual (as opposed to asexual, often of reproduction)

Declension

[edit]
Inflection of suvullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative suvullinen suvulliset
genitive suvullisen suvullisten
suvullisien
partitive suvullista suvullisia
illative suvulliseen suvullisiin
singular plural
nominative suvullinen suvulliset
accusative nom. suvullinen suvulliset
gen. suvullisen
genitive suvullisen suvullisten
suvullisien
partitive suvullista suvullisia
inessive suvullisessa suvullisissa
elative suvullisesta suvullisista
illative suvulliseen suvullisiin
adessive suvullisella suvullisilla
ablative suvulliselta suvullisilta
allative suvulliselle suvullisille
essive suvullisena suvullisina
translative suvulliseksi suvullisiksi
abessive suvullisetta suvullisitta
instructive suvullisin
comitative suvullisine
Possessive forms of suvullinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]