suvaitsematon

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsuʋɑi̯tsemɑton/, [ˈs̠uʋɑ̝i̯tˌs̠e̞mɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -emɑton
  • Syllabification(key): su‧vait‧se‧ma‧ton

Adjective

[edit]

suvaitsematon (comparative suvaitsemattomampi, superlative suvaitsemattomin)

  1. intolerant

Declension

[edit]
Inflection of suvaitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative suvaitsematon suvaitsemattomat
genitive suvaitsemattoman suvaitsemattomien
partitive suvaitsematonta suvaitsemattomia
illative suvaitsemattomaan suvaitsemattomiin
singular plural
nominative suvaitsematon suvaitsemattomat
accusative nom. suvaitsematon suvaitsemattomat
gen. suvaitsemattoman
genitive suvaitsemattoman suvaitsemattomien
suvaitsematonten rare
partitive suvaitsematonta suvaitsemattomia
inessive suvaitsemattomassa suvaitsemattomissa
elative suvaitsemattomasta suvaitsemattomista
illative suvaitsemattomaan suvaitsemattomiin
adessive suvaitsemattomalla suvaitsemattomilla
ablative suvaitsemattomalta suvaitsemattomilta
allative suvaitsemattomalle suvaitsemattomille
essive suvaitsemattomana suvaitsemattomina
translative suvaitsemattomaksi suvaitsemattomiksi
abessive suvaitsemattomatta suvaitsemattomitta
instructive suvaitsemattomin
comitative suvaitsemattomine
Possessive forms of suvaitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomani suvaitsemattomani
accusative nom. suvaitsemattomani suvaitsemattomani
gen. suvaitsemattomani
genitive suvaitsemattomani suvaitsemattomieni
suvaitsematonteni rare
partitive suvaitsematontani suvaitsemattomiani
inessive suvaitsemattomassani suvaitsemattomissani
elative suvaitsemattomastani suvaitsemattomistani
illative suvaitsemattomaani suvaitsemattomiini
adessive suvaitsemattomallani suvaitsemattomillani
ablative suvaitsemattomaltani suvaitsemattomiltani
allative suvaitsemattomalleni suvaitsemattomilleni
essive suvaitsemattomanani suvaitsemattominani
translative suvaitsemattomakseni suvaitsemattomikseni
abessive suvaitsemattomattani suvaitsemattomittani
instructive
comitative suvaitsemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomasi suvaitsemattomasi
accusative nom. suvaitsemattomasi suvaitsemattomasi
gen. suvaitsemattomasi
genitive suvaitsemattomasi suvaitsemattomiesi
suvaitsematontesi rare
partitive suvaitsematontasi suvaitsemattomiasi
inessive suvaitsemattomassasi suvaitsemattomissasi
elative suvaitsemattomastasi suvaitsemattomistasi
illative suvaitsemattomaasi suvaitsemattomiisi
adessive suvaitsemattomallasi suvaitsemattomillasi
ablative suvaitsemattomaltasi suvaitsemattomiltasi
allative suvaitsemattomallesi suvaitsemattomillesi
essive suvaitsemattomanasi suvaitsemattominasi
translative suvaitsemattomaksesi suvaitsemattomiksesi
abessive suvaitsemattomattasi suvaitsemattomittasi
instructive
comitative suvaitsemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomamme suvaitsemattomamme
accusative nom. suvaitsemattomamme suvaitsemattomamme
gen. suvaitsemattomamme
genitive suvaitsemattomamme suvaitsemattomiemme
suvaitsematontemme rare
partitive suvaitsematontamme suvaitsemattomiamme
inessive suvaitsemattomassamme suvaitsemattomissamme
elative suvaitsemattomastamme suvaitsemattomistamme
illative suvaitsemattomaamme suvaitsemattomiimme
adessive suvaitsemattomallamme suvaitsemattomillamme
ablative suvaitsemattomaltamme suvaitsemattomiltamme
allative suvaitsemattomallemme suvaitsemattomillemme
essive suvaitsemattomanamme suvaitsemattominamme
translative suvaitsemattomaksemme suvaitsemattomiksemme
abessive suvaitsemattomattamme suvaitsemattomittamme
instructive
comitative suvaitsemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomanne suvaitsemattomanne
accusative nom. suvaitsemattomanne suvaitsemattomanne
gen. suvaitsemattomanne
genitive suvaitsemattomanne suvaitsemattomienne
suvaitsematontenne rare
partitive suvaitsematontanne suvaitsemattomianne
inessive suvaitsemattomassanne suvaitsemattomissanne
elative suvaitsemattomastanne suvaitsemattomistanne
illative suvaitsemattomaanne suvaitsemattomiinne
adessive suvaitsemattomallanne suvaitsemattomillanne
ablative suvaitsemattomaltanne suvaitsemattomiltanne
allative suvaitsemattomallenne suvaitsemattomillenne
essive suvaitsemattomananne suvaitsemattominanne
translative suvaitsemattomaksenne suvaitsemattomiksenne
abessive suvaitsemattomattanne suvaitsemattomittanne
instructive
comitative suvaitsemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomansa suvaitsemattomansa
accusative nom. suvaitsemattomansa suvaitsemattomansa
gen. suvaitsemattomansa
genitive suvaitsemattomansa suvaitsemattomiensa
suvaitsematontensa rare
partitive suvaitsematontaan
suvaitsematontansa
suvaitsemattomiaan
suvaitsemattomiansa
inessive suvaitsemattomassaan
suvaitsemattomassansa
suvaitsemattomissaan
suvaitsemattomissansa
elative suvaitsemattomastaan
suvaitsemattomastansa
suvaitsemattomistaan
suvaitsemattomistansa
illative suvaitsemattomaansa suvaitsemattomiinsa
adessive suvaitsemattomallaan
suvaitsemattomallansa
suvaitsemattomillaan
suvaitsemattomillansa
ablative suvaitsemattomaltaan
suvaitsemattomaltansa
suvaitsemattomiltaan
suvaitsemattomiltansa
allative suvaitsemattomalleen
suvaitsemattomallensa
suvaitsemattomilleen
suvaitsemattomillensa
essive suvaitsemattomanaan
suvaitsemattomanansa
suvaitsemattominaan
suvaitsemattominansa
translative suvaitsemattomakseen
suvaitsemattomaksensa
suvaitsemattomikseen
suvaitsemattomiksensa
abessive suvaitsemattomattaan
suvaitsemattomattansa
suvaitsemattomittaan
suvaitsemattomittansa
instructive
comitative suvaitsemattomineen
suvaitsemattominensa

Derived terms

[edit]

Participle

[edit]

suvaitsematon

  1. negative participle of suvaita

Further reading

[edit]