suuntaamaton

Finnish

Etymology

suunnata +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːntɑːmɑton/, [ˈs̠uːn̪t̪ɑ̝ːˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): suun‧taa‧ma‧ton

Adjective

suuntaamaton

1. undirected (having no direction, not having been directed)

Declension

Inflection of suuntaamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		suuntaamaton	suuntaamattomat
genitive		suuntaamattoman	suuntaamattomien
partitive		suuntaamatonta	suuntaamattomia
illative		suuntaamattomaan	suuntaamattomiin
		singular	plural
nominative		suuntaamaton	suuntaamattomat
accusative	nom.	suuntaamaton	suuntaamattomat
	gen.	suuntaamattoman
genitive		suuntaamattoman	suuntaamattomien suuntaamatonten rare
partitive		suuntaamatonta	suuntaamattomia
inessive		suuntaamattomassa	suuntaamattomissa
elative		suuntaamattomasta	suuntaamattomista
illative		suuntaamattomaan	suuntaamattomiin
adessive		suuntaamattomalla	suuntaamattomilla
ablative		suuntaamattomalta	suuntaamattomilta
allative		suuntaamattomalle	suuntaamattomille
essive		suuntaamattomana	suuntaamattomina
translative		suuntaamattomaksi	suuntaamattomiksi
abessive		suuntaamattomatta	suuntaamattomitta
instructive		—	suuntaamattomin
comitative		—	suuntaamattomine

Possessive forms of suuntaamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative suuntaamattomani suuntaamattomani accusative nom. suuntaamattomani suuntaamattomani gen. suuntaamattomani genitive suuntaamattomani suuntaamattomieni suuntaamatonteni rare partitive suuntaamatontani suuntaamattomiani inessive suuntaamattomassani suuntaamattomissani elative suuntaamattomastani suuntaamattomistani illative suuntaamattomaani suuntaamattomiini adessive suuntaamattomallani suuntaamattomillani ablative suuntaamattomaltani suuntaamattomiltani allative suuntaamattomalleni suuntaamattomilleni essive suuntaamattomanani suuntaamattominani translative suuntaamattomakseni suuntaamattomikseni abessive suuntaamattomattani suuntaamattomittani instructive — — comitative — suuntaamattomineni second-person singular possessor singular plural nominative suuntaamattomasi suuntaamattomasi accusative nom. suuntaamattomasi suuntaamattomasi gen. suuntaamattomasi genitive suuntaamattomasi suuntaamattomiesi suuntaamatontesi rare partitive suuntaamatontasi suuntaamattomiasi inessive suuntaamattomassasi suuntaamattomissasi elative suuntaamattomastasi suuntaamattomistasi illative suuntaamattomaasi suuntaamattomiisi adessive suuntaamattomallasi suuntaamattomillasi ablative suuntaamattomaltasi suuntaamattomiltasi allative suuntaamattomallesi suuntaamattomillesi essive suuntaamattomanasi suuntaamattominasi translative suuntaamattomaksesi suuntaamattomiksesi abessive suuntaamattomattasi suuntaamattomittasi instructive — — comitative — suuntaamattominesi first-person plural possessor singular plural nominative suuntaamattomamme suuntaamattomamme accusative nom. suuntaamattomamme suuntaamattomamme gen. suuntaamattomamme genitive suuntaamattomamme suuntaamattomiemme suuntaamatontemme rare partitive suuntaamatontamme suuntaamattomiamme inessive suuntaamattomassamme suuntaamattomissamme elative suuntaamattomastamme suuntaamattomistamme illative suuntaamattomaamme suuntaamattomiimme adessive suuntaamattomallamme suuntaamattomillamme ablative suuntaamattomaltamme suuntaamattomiltamme allative suuntaamattomallemme suuntaamattomillemme essive suuntaamattomanamme suuntaamattominamme translative suuntaamattomaksemme suuntaamattomiksemme abessive suuntaamattomattamme suuntaamattomittamme instructive — — comitative — suuntaamattominemme second-person plural possessor singular plural nominative suuntaamattomanne suuntaamattomanne accusative nom. suuntaamattomanne suuntaamattomanne gen. suuntaamattomanne genitive suuntaamattomanne suuntaamattomienne suuntaamatontenne rare partitive suuntaamatontanne suuntaamattomianne inessive suuntaamattomassanne suuntaamattomissanne elative suuntaamattomastanne suuntaamattomistanne illative suuntaamattomaanne suuntaamattomiinne adessive suuntaamattomallanne suuntaamattomillanne ablative suuntaamattomaltanne suuntaamattomiltanne allative suuntaamattomallenne suuntaamattomillenne essive suuntaamattomananne suuntaamattominanne translative suuntaamattomaksenne suuntaamattomiksenne abessive suuntaamattomattanne suuntaamattomittanne instructive — — comitative — suuntaamattominenne third-person possessor singular plural nominative suuntaamattomansa suuntaamattomansa accusative nom. suuntaamattomansa suuntaamattomansa gen. suuntaamattomansa genitive suuntaamattomansa suuntaamattomiensa suuntaamatontensa rare partitive suuntaamatontaan suuntaamatontansa suuntaamattomiaan suuntaamattomiansa inessive suuntaamattomassaan suuntaamattomassansa suuntaamattomissaan suuntaamattomissansa elative suuntaamattomastaan suuntaamattomastansa suuntaamattomistaan suuntaamattomistansa illative suuntaamattomaansa suuntaamattomiinsa adessive suuntaamattomallaan suuntaamattomallansa suuntaamattomillaan suuntaamattomillansa ablative suuntaamattomaltaan suuntaamattomaltansa suuntaamattomiltaan suuntaamattomiltansa allative suuntaamattomalleen suuntaamattomallensa suuntaamattomilleen suuntaamattomillensa essive suuntaamattomanaan suuntaamattomanansa suuntaamattominaan suuntaamattominansa translative suuntaamattomakseen suuntaamattomaksensa suuntaamattomikseen suuntaamattomiksensa abessive suuntaamattomattaan suuntaamattomattansa suuntaamattomittaan suuntaamattomittansa instructive — — comitative — suuntaamattomineen suuntaamattominensa

Verb

suuntaamaton

1. negative participle of suunnata