suoristin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuo̯ristin/, [ˈs̠uo̞̯ris̠tin]
• Rhymes: -uoristin
• Hyphenation^(key): suo‧ris‧tin

Etymology 1

suoristaa +‎ -in

Noun

suoristin

1. straightener (device for straightening)

Declension

Inflection of suoristin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		suoristin	suoristimet
genitive		suoristimen	suoristimien suoristinten
partitive		suoristintä	suoristimiä
illative		suoristimeen	suoristimiin
		singular	plural
nominative		suoristin	suoristimet
accusative	nom.	suoristin	suoristimet
	gen.	suoristimen
genitive		suoristimen	suoristimien suoristinten
partitive		suoristintä	suoristimiä
inessive		suoristimessä	suoristimissä
elative		suoristimestä	suoristimistä
illative		suoristimeen	suoristimiin
adessive		suoristimellä	suoristimillä
ablative		suoristimeltä	suoristimiltä
allative		suoristimelle	suoristimille
essive		suoristimenä	suoristiminä
translative		suoristimeksi	suoristimiksi
abessive		suoristimettä	suoristimittä
instructive		—	suoristimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suoristin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suoristimeni suoristimeni accusative nom. suoristimeni suoristimeni gen. suoristimeni genitive suoristimeni suoristimieni suoristinteni partitive suoristintäni suoristimiäni inessive suoristimessäni suoristimissäni elative suoristimestäni suoristimistäni illative suoristimeeni suoristimiini adessive suoristimelläni suoristimilläni ablative suoristimeltäni suoristimiltäni allative suoristimelleni suoristimilleni essive suoristimenäni suoristiminäni translative suoristimekseni suoristimikseni abessive suoristimettäni suoristimittäni instructive — — comitative — suoristimineni second-person singular possessor singular plural nominative suoristimesi suoristimesi accusative nom. suoristimesi suoristimesi gen. suoristimesi genitive suoristimesi suoristimiesi suoristintesi partitive suoristintäsi suoristimiäsi inessive suoristimessäsi suoristimissäsi elative suoristimestäsi suoristimistäsi illative suoristimeesi suoristimiisi adessive suoristimelläsi suoristimilläsi ablative suoristimeltäsi suoristimiltäsi allative suoristimellesi suoristimillesi essive suoristimenäsi suoristiminäsi translative suoristimeksesi suoristimiksesi abessive suoristimettäsi suoristimittäsi instructive — — comitative — suoristiminesi first-person plural possessor singular plural nominative suoristimemme suoristimemme accusative nom. suoristimemme suoristimemme gen. suoristimemme genitive suoristimemme suoristimiemme suoristintemme partitive suoristintämme suoristimiämme inessive suoristimessämme suoristimissämme elative suoristimestämme suoristimistämme illative suoristimeemme suoristimiimme adessive suoristimellämme suoristimillämme ablative suoristimeltämme suoristimiltämme allative suoristimellemme suoristimillemme essive suoristimenämme suoristiminämme translative suoristimeksemme suoristimiksemme abessive suoristimettämme suoristimittämme instructive — — comitative — suoristiminemme second-person plural possessor singular plural nominative suoristimenne suoristimenne accusative nom. suoristimenne suoristimenne gen. suoristimenne genitive suoristimenne suoristimienne suoristintenne partitive suoristintänne suoristimiänne inessive suoristimessänne suoristimissänne elative suoristimestänne suoristimistänne illative suoristimeenne suoristimiinne adessive suoristimellänne suoristimillänne ablative suoristimeltänne suoristimiltänne allative suoristimellenne suoristimillenne essive suoristimenänne suoristiminänne translative suoristimeksenne suoristimiksenne abessive suoristimettänne suoristimittänne instructive — — comitative — suoristiminenne third-person possessor singular plural nominative suoristimensä suoristimensä accusative nom. suoristimensä suoristimensä gen. suoristimensä genitive suoristimensä suoristimiensä suoristintensä partitive suoristintään suoristintänsä suoristimiään suoristimiänsä inessive suoristimessään suoristimessänsä suoristimissään suoristimissänsä elative suoristimestään suoristimestänsä suoristimistään suoristimistänsä illative suoristimeensä suoristimiinsä adessive suoristimellään suoristimellänsä suoristimillään suoristimillänsä ablative suoristimeltään suoristimeltänsä suoristimiltään suoristimiltänsä allative suoristimelleen suoristimellensä suoristimilleen suoristimillensä essive suoristimenään suoristimenänsä suoristiminään suoristiminänsä translative suoristimekseen suoristimeksensä suoristimikseen suoristimiksensä abessive suoristimettään suoristimettänsä suoristimittään suoristimittänsä instructive — — comitative — suoristimineen suoristiminensä

Derived terms

(compounds):

• hiustensuoristin

Etymology 2

Verb

suoristin

1. first-person singular past indicative of suoristaa