sukittaa

Finnish

Etymology

sukka +‎ -ittaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsukitːɑːˣ/, [ˈs̠uk̟it̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ukitːɑː
• Hyphenation^(key): su‧kit‧taa

Verb

sukittaa

1. (transitive) to furnish with a gasket (of cured-in-place pipes)

Conjugation

Inflection of sukittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukitan	en sukita	1st sing.	olen sukittanut	en ole sukittanut
2nd sing.		sukitat	et sukita	2nd sing.	olet sukittanut	et ole sukittanut
3rd sing.		sukittaa	ei sukita	3rd sing.	on sukittanut	ei ole sukittanut
1st plur.		sukitamme	emme sukita	1st plur.	olemme sukittaneet	emme ole sukittaneet
2nd plur.		sukitatte	ette sukita	2nd plur.	olette sukittaneet	ette ole sukittaneet
3rd plur.		sukittavat	eivät sukita	3rd plur.	ovat sukittaneet	eivät ole sukittaneet
passive		sukitetaan	ei sukiteta	passive	on sukitettu	ei ole sukitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukitin	en sukittanut	1st sing.	olin sukittanut	en ollut sukittanut
2nd sing.		sukitit	et sukittanut	2nd sing.	olit sukittanut	et ollut sukittanut
3rd sing.		sukitti	ei sukittanut	3rd sing.	oli sukittanut	ei ollut sukittanut
1st plur.		sukitimme	emme sukittaneet	1st plur.	olimme sukittaneet	emme olleet sukittaneet
2nd plur.		sukititte	ette sukittaneet	2nd plur.	olitte sukittaneet	ette olleet sukittaneet
3rd plur.		sukittivat	eivät sukittaneet	3rd plur.	olivat sukittaneet	eivät olleet sukittaneet
passive		sukitettiin	ei sukitettu	passive	oli sukitettu	ei ollut sukitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukittaisin	en sukittaisi	1st sing.	olisin sukittanut	en olisi sukittanut
2nd sing.		sukittaisit	et sukittaisi	2nd sing.	olisit sukittanut	et olisi sukittanut
3rd sing.		sukittaisi	ei sukittaisi	3rd sing.	olisi sukittanut	ei olisi sukittanut
1st plur.		sukittaisimme	emme sukittaisi	1st plur.	olisimme sukittaneet	emme olisi sukittaneet
2nd plur.		sukittaisitte	ette sukittaisi	2nd plur.	olisitte sukittaneet	ette olisi sukittaneet
3rd plur.		sukittaisivat	eivät sukittaisi	3rd plur.	olisivat sukittaneet	eivät olisi sukittaneet
passive		sukitettaisiin	ei sukitettaisi	passive	olisi sukitettu	ei olisi sukitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sukita	älä sukita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sukittakoon	älköön sukittako	3rd sing.	olkoon sukittanut	älköön olko sukittanut
1st plur.		sukittakaamme	älkäämme sukittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sukittakaa	älkää sukittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sukittakoot	älkööt sukittako	3rd plur.	olkoot sukittaneet	älkööt olko sukittaneet
passive		sukitettakoon	älköön sukitettako	passive	olkoon sukitettu	älköön olko sukitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sukittanen	en sukittane	1st sing.	lienen sukittanut	en liene sukittanut
2nd sing.		sukittanet	et sukittane	2nd sing.	lienet sukittanut	et liene sukittanut
3rd sing.		sukittanee	ei sukittane	3rd sing.	lienee sukittanut	ei liene sukittanut
1st plur.		sukittanemme	emme sukittane	1st plur.	lienemme sukittaneet	emme liene sukittaneet
2nd plur.		sukittanette	ette sukittane	2nd plur.	lienette sukittaneet	ette liene sukittaneet
3rd plur.		sukittanevat	eivät sukittane	3rd plur.	lienevät sukittaneet	eivät liene sukittaneet
passive		sukitettaneen	ei sukitettane	passive	lienee sukitettu	ei liene sukitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sukittaa		present	sukittava	sukitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukittaakseni sukittaaksemme 2nd sukittaaksesi sukittaaksenne 3rd sukittaakseen sukittaaksensa		past	sukittanut	sukitettu
2nd	inessive2	sukittaessa	sukitettaessa	agent4	sukittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukittaessani sukittaessamme 2nd sukittaessasi sukittaessanne 3rd sukittaessaan sukittaessansa		negative	sukittamaton
	instructive	sukittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form sukittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sukittamassa	—
	elative	sukittamasta	—
	illative	sukittamaan	—
	adessive	sukittamalla	—
	abessive	sukittamatta	—
	instructive	sukittaman	sukitettaman
4th3	verbal noun	sukittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sukittamaisillani sukittamaisillamme 2nd sukittamaisillasi sukittamaisillanne 3rd sukittamaisillaan sukittamaisillansa

Derived terms

• sukitus

Further reading

• “sukittaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03