suivaantua

Finnish

Etymology

From suiva- +‎ -Vntua, likely ultimately derived from suu.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsui̯ʋɑːntuɑˣ/, [ˈs̠ui̯ʋɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): sui‧vaan‧tua

Verb

suivaantua

1. (intransitive) to become unhappy, tired (of) or angry

Conjugation

Inflection of suivaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suivaannun	en suivaannu	1st sing.	olen suivaantunut	en ole suivaantunut
2nd sing.		suivaannut	et suivaannu	2nd sing.	olet suivaantunut	et ole suivaantunut
3rd sing.		suivaantuu	ei suivaannu	3rd sing.	on suivaantunut	ei ole suivaantunut
1st plur.		suivaannumme	emme suivaannu	1st plur.	olemme suivaantuneet	emme ole suivaantuneet
2nd plur.		suivaannutte	ette suivaannu	2nd plur.	olette suivaantuneet	ette ole suivaantuneet
3rd plur.		suivaantuvat	eivät suivaannu	3rd plur.	ovat suivaantuneet	eivät ole suivaantuneet
passive		suivaannutaan	ei suivaannuta	passive	on suivaannuttu	ei ole suivaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suivaannuin	en suivaantunut	1st sing.	olin suivaantunut	en ollut suivaantunut
2nd sing.		suivaannuit	et suivaantunut	2nd sing.	olit suivaantunut	et ollut suivaantunut
3rd sing.		suivaantui	ei suivaantunut	3rd sing.	oli suivaantunut	ei ollut suivaantunut
1st plur.		suivaannuimme	emme suivaantuneet	1st plur.	olimme suivaantuneet	emme olleet suivaantuneet
2nd plur.		suivaannuitte	ette suivaantuneet	2nd plur.	olitte suivaantuneet	ette olleet suivaantuneet
3rd plur.		suivaantuivat	eivät suivaantuneet	3rd plur.	olivat suivaantuneet	eivät olleet suivaantuneet
passive		suivaannuttiin	ei suivaannuttu	passive	oli suivaannuttu	ei ollut suivaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suivaantuisin	en suivaantuisi	1st sing.	olisin suivaantunut	en olisi suivaantunut
2nd sing.		suivaantuisit	et suivaantuisi	2nd sing.	olisit suivaantunut	et olisi suivaantunut
3rd sing.		suivaantuisi	ei suivaantuisi	3rd sing.	olisi suivaantunut	ei olisi suivaantunut
1st plur.		suivaantuisimme	emme suivaantuisi	1st plur.	olisimme suivaantuneet	emme olisi suivaantuneet
2nd plur.		suivaantuisitte	ette suivaantuisi	2nd plur.	olisitte suivaantuneet	ette olisi suivaantuneet
3rd plur.		suivaantuisivat	eivät suivaantuisi	3rd plur.	olisivat suivaantuneet	eivät olisi suivaantuneet
passive		suivaannuttaisiin	ei suivaannuttaisi	passive	olisi suivaannuttu	ei olisi suivaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suivaannu	älä suivaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suivaantukoon	älköön suivaantuko	3rd sing.	olkoon suivaantunut	älköön olko suivaantunut
1st plur.		suivaantukaamme	älkäämme suivaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		suivaantukaa	älkää suivaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suivaantukoot	älkööt suivaantuko	3rd plur.	olkoot suivaantuneet	älkööt olko suivaantuneet
passive		suivaannuttakoon	älköön suivaannuttako	passive	olkoon suivaannuttu	älköön olko suivaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suivaantunen	en suivaantune	1st sing.	lienen suivaantunut	en liene suivaantunut
2nd sing.		suivaantunet	et suivaantune	2nd sing.	lienet suivaantunut	et liene suivaantunut
3rd sing.		suivaantunee	ei suivaantune	3rd sing.	lienee suivaantunut	ei liene suivaantunut
1st plur.		suivaantunemme	emme suivaantune	1st plur.	lienemme suivaantuneet	emme liene suivaantuneet
2nd plur.		suivaantunette	ette suivaantune	2nd plur.	lienette suivaantuneet	ette liene suivaantuneet
3rd plur.		suivaantunevat	eivät suivaantune	3rd plur.	lienevät suivaantuneet	eivät liene suivaantuneet
passive		suivaannuttaneen	ei suivaannuttane	passive	lienee suivaannuttu	ei liene suivaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suivaantua		present	suivaantuva	suivaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suivaantuakseni suivaantuaksemme 2nd suivaantuaksesi suivaantuaksenne 3rd suivaantuakseen suivaantuaksensa		past	suivaantunut	suivaannuttu
2nd	inessive2	suivaantuessa	suivaannuttaessa	agent4	suivaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suivaantuessani suivaantuessamme 2nd suivaantuessasi suivaantuessanne 3rd suivaantuessaan suivaantuessansa		negative	suivaantumaton
	instructive	suivaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	suivaantumassa	—
	elative	suivaantumasta	—
	illative	suivaantumaan	—
	adessive	suivaantumalla	—
	abessive	suivaantumatta	—
	instructive	suivaantuman	suivaannuttaman
4th3	verbal noun	suivaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suivaantumaisillani suivaantumaisillamme 2nd suivaantumaisillasi suivaantumaisillanne 3rd suivaantumaisillaan suivaantumaisillansa

Derived terms

• suivaannuttaa

 

Further reading

• “suivaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03