suitsutus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

suitsuttaa (to incense) +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsui̯tsutus/, [ˈs̠ui̯ts̠ut̪us̠]
  • Rhymes: -uitsutus
  • Syllabification(key): suit‧su‧tus

Noun

[edit]

suitsutus

  1. incensing (act)

Declension

[edit]
Inflection of suitsutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative suitsutus suitsutukset
genitive suitsutuksen suitsutusten
suitsutuksien
partitive suitsutusta suitsutuksia
illative suitsutukseen suitsutuksiin
singular plural
nominative suitsutus suitsutukset
accusative nom. suitsutus suitsutukset
gen. suitsutuksen
genitive suitsutuksen suitsutusten
suitsutuksien
partitive suitsutusta suitsutuksia
inessive suitsutuksessa suitsutuksissa
elative suitsutuksesta suitsutuksista
illative suitsutukseen suitsutuksiin
adessive suitsutuksella suitsutuksilla
ablative suitsutukselta suitsutuksilta
allative suitsutukselle suitsutuksille
essive suitsutuksena suitsutuksina
translative suitsutukseksi suitsutuksiksi
abessive suitsutuksetta suitsutuksitta
instructive suitsutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suitsutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]