Jump to content

starttaaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

startata +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈstɑrtːɑːminen/, [ˈs̠tɑ̝rt̪ːɑ̝ːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): start‧taa‧mi‧nen

Noun

[edit]

starttaaminen

  1. verbal noun of startata
    1. (colloquial) starting

Declension

[edit]
Inflection of starttaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative starttaaminen starttaamiset
genitive starttaamisen starttaamisten
starttaamisien
partitive starttaamista starttaamisia
illative starttaamiseen starttaamisiin
singular plural
nominative starttaaminen starttaamiset
accusative nom. starttaaminen starttaamiset
gen. starttaamisen
genitive starttaamisen starttaamisten
starttaamisien
partitive starttaamista starttaamisia
inessive starttaamisessa starttaamisissa
elative starttaamisesta starttaamisista
illative starttaamiseen starttaamisiin
adessive starttaamisella starttaamisilla
ablative starttaamiselta starttaamisilta
allative starttaamiselle starttaamisille
essive starttaamisena starttaamisina
translative starttaamiseksi starttaamisiksi
abessive starttaamisetta starttaamisitta
instructive starttaamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of starttaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)