sprii

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈspriː/, [ˈs̠priː]
• Rhymes: -iː
• Hyphenation^(key): sprii

Etymology 1

From French sprit.

Noun

sprii

1. spirit, ethanol (pure, or rather almost pure, alcohol; used as fuel, solvent, disinfectant etc.)

Declension

Inflection of sprii (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		sprii	spriit
genitive		spriin	spriiden spriitten
partitive		spriitä	spriitä
illative		spriihin	spriihin
		singular	plural
nominative		sprii	spriit
accusative	nom.	sprii	spriit
	gen.	spriin
genitive		spriin	spriiden spriitten
partitive		spriitä	spriitä
inessive		spriissä	spriissä
elative		spriistä	spriistä
illative		spriihin	spriihin
adessive		spriillä	spriillä
ablative		spriiltä	spriiltä
allative		spriille	spriille
essive		spriinä	spriinä
translative		spriiksi	spriiksi
abessive		spriittä	spriittä
instructive		—	spriin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sprii (Kotus type 18/maa, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative spriini spriini accusative nom. spriini spriini gen. spriini genitive spriini spriideni spriitteni partitive spriitäni spriitäni inessive spriissäni spriissäni elative spriistäni spriistäni illative spriihini spriihini adessive spriilläni spriilläni ablative spriiltäni spriiltäni allative spriilleni spriilleni essive spriinäni spriinäni translative spriikseni spriikseni abessive spriittäni spriittäni instructive — — comitative — spriineni second-person singular possessor singular plural nominative spriisi spriisi accusative nom. spriisi spriisi gen. spriisi genitive spriisi spriidesi spriittesi partitive spriitäsi spriitäsi inessive spriissäsi spriissäsi elative spriistäsi spriistäsi illative spriihisi spriihisi adessive spriilläsi spriilläsi ablative spriiltäsi spriiltäsi allative spriillesi spriillesi essive spriinäsi spriinäsi translative spriiksesi spriiksesi abessive spriittäsi spriittäsi instructive — — comitative — spriinesi first-person plural possessor singular plural nominative spriimme spriimme accusative nom. spriimme spriimme gen. spriimme genitive spriimme spriidemme spriittemme partitive spriitämme spriitämme inessive spriissämme spriissämme elative spriistämme spriistämme illative spriihimme spriihimme adessive spriillämme spriillämme ablative spriiltämme spriiltämme allative spriillemme spriillemme essive spriinämme spriinämme translative spriiksemme spriiksemme abessive spriittämme spriittämme instructive — — comitative — spriinemme second-person plural possessor singular plural nominative spriinne spriinne accusative nom. spriinne spriinne gen. spriinne genitive spriinne spriidenne spriittenne partitive spriitänne spriitänne inessive spriissänne spriissänne elative spriistänne spriistänne illative spriihinne spriihinne adessive spriillänne spriillänne ablative spriiltänne spriiltänne allative spriillenne spriillenne essive spriinänne spriinänne translative spriiksenne spriiksenne abessive spriittänne spriittänne instructive — — comitative — spriinenne third-person possessor singular plural nominative spriinsä spriinsä accusative nom. spriinsä spriinsä gen. spriinsä genitive spriinsä spriidensä spriittensä partitive spriitään spriitänsä spriitään spriitänsä inessive spriissään spriissänsä spriissään spriissänsä elative spriistään spriistänsä spriistään spriistänsä illative spriihinsä spriihinsä adessive spriillään spriillänsä spriillään spriillänsä ablative spriiltään spriiltänsä spriiltään spriiltänsä allative spriilleen spriillensä spriilleen spriillensä essive spriinään spriinänsä spriinään spriinänsä translative spriikseen spriiksensä spriikseen spriiksensä abessive spriittään spriittänsä spriittään spriittänsä instructive — — comitative — spriineen spriinensä

Derived terms

compounds

• jodisprii
• kuivasprii
• lakkasprii
• puusprii
• saippuasprii
• spriikeitin
• spriikopiokone
• spriiliukoinen
• spriimonistuskone
• spriitanko
• sulfiittisprii
• taloussprii
• teollisuussprii

 

Further reading

• “sprii”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

See spriipurje.

Noun

sprii

1. Synonym of spriipurje

Declension

Inflection of sprii (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		sprii	spriit
genitive		spriin	spriiden spriitten
partitive		spriitä	spriitä
illative		spriihin	spriihin
		singular	plural
nominative		sprii	spriit
accusative	nom.	sprii	spriit
	gen.	spriin
genitive		spriin	spriiden spriitten
partitive		spriitä	spriitä
inessive		spriissä	spriissä
elative		spriistä	spriistä
illative		spriihin	spriihin
adessive		spriillä	spriillä
ablative		spriiltä	spriiltä
allative		spriille	spriille
essive		spriinä	spriinä
translative		spriiksi	spriiksi
abessive		spriittä	spriittä
instructive		—	spriin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sprii (Kotus type 18/maa, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative spriini spriini accusative nom. spriini spriini gen. spriini genitive spriini spriideni spriitteni partitive spriitäni spriitäni inessive spriissäni spriissäni elative spriistäni spriistäni illative spriihini spriihini adessive spriilläni spriilläni ablative spriiltäni spriiltäni allative spriilleni spriilleni essive spriinäni spriinäni translative spriikseni spriikseni abessive spriittäni spriittäni instructive — — comitative — spriineni second-person singular possessor singular plural nominative spriisi spriisi accusative nom. spriisi spriisi gen. spriisi genitive spriisi spriidesi spriittesi partitive spriitäsi spriitäsi inessive spriissäsi spriissäsi elative spriistäsi spriistäsi illative spriihisi spriihisi adessive spriilläsi spriilläsi ablative spriiltäsi spriiltäsi allative spriillesi spriillesi essive spriinäsi spriinäsi translative spriiksesi spriiksesi abessive spriittäsi spriittäsi instructive — — comitative — spriinesi first-person plural possessor singular plural nominative spriimme spriimme accusative nom. spriimme spriimme gen. spriimme genitive spriimme spriidemme spriittemme partitive spriitämme spriitämme inessive spriissämme spriissämme elative spriistämme spriistämme illative spriihimme spriihimme adessive spriillämme spriillämme ablative spriiltämme spriiltämme allative spriillemme spriillemme essive spriinämme spriinämme translative spriiksemme spriiksemme abessive spriittämme spriittämme instructive — — comitative — spriinemme second-person plural possessor singular plural nominative spriinne spriinne accusative nom. spriinne spriinne gen. spriinne genitive spriinne spriidenne spriittenne partitive spriitänne spriitänne inessive spriissänne spriissänne elative spriistänne spriistänne illative spriihinne spriihinne adessive spriillänne spriillänne ablative spriiltänne spriiltänne allative spriillenne spriillenne essive spriinänne spriinänne translative spriiksenne spriiksenne abessive spriittänne spriittänne instructive — — comitative — spriinenne third-person possessor singular plural nominative spriinsä spriinsä accusative nom. spriinsä spriinsä gen. spriinsä genitive spriinsä spriidensä spriittensä partitive spriitään spriitänsä spriitään spriitänsä inessive spriissään spriissänsä spriissään spriissänsä elative spriistään spriistänsä spriistään spriistänsä illative spriihinsä spriihinsä adessive spriillään spriillänsä spriillään spriillänsä ablative spriiltään spriiltänsä spriiltään spriiltänsä allative spriilleen spriillensä spriilleen spriillensä essive spriinään spriinänsä spriinään spriinänsä translative spriikseen spriiksensä spriikseen spriiksensä abessive spriittään spriittänsä spriittään spriittänsä instructive — — comitative — spriineen spriinensä

Anagrams

• ripsi