spiikkaaminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

spiikata +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈspiːkːɑːminen/, [ˈs̠piːkːɑ̝ːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): spiik‧kaa‧mi‧nen

Noun

[edit]

spiikkaaminen

  1. verbal noun of spiikata
    1. (informal) hosting, presenting (an event)

Declension

[edit]
Inflection of spiikkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative spiikkaaminen spiikkaamiset
genitive spiikkaamisen spiikkaamisten
spiikkaamisien
partitive spiikkaamista spiikkaamisia
illative spiikkaamiseen spiikkaamisiin
singular plural
nominative spiikkaaminen spiikkaamiset
accusative nom. spiikkaaminen spiikkaamiset
gen. spiikkaamisen
genitive spiikkaamisen spiikkaamisten
spiikkaamisien
partitive spiikkaamista spiikkaamisia
inessive spiikkaamisessa spiikkaamisissa
elative spiikkaamisesta spiikkaamisista
illative spiikkaamiseen spiikkaamisiin
adessive spiikkaamisella spiikkaamisilla
ablative spiikkaamiselta spiikkaamisilta
allative spiikkaamiselle spiikkaamisille
essive spiikkaamisena spiikkaamisina
translative spiikkaamiseksi spiikkaamisiksi
abessive spiikkaamisetta spiikkaamisitta
instructive spiikkaamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of spiikkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)