sotkeentuminen

Finnish

Etymology

sotkeentua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsotkeːntuminen/, [ˈs̠o̞t̪k̟e̞ːn̪ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): sot‧keen‧tu‧mi‧nen

Noun

sotkeentuminen

1. verbal noun of sotkeentua
   1. Synonym of sotkeutuminen

Declension

Inflection of sotkeentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		sotkeentuminen	sotkeentumiset
genitive		sotkeentumisen	sotkeentumisten sotkeentumisien
partitive		sotkeentumista	sotkeentumisia
illative		sotkeentumiseen	sotkeentumisiin
		singular	plural
nominative		sotkeentuminen	sotkeentumiset
accusative	nom.	sotkeentuminen	sotkeentumiset
	gen.	sotkeentumisen
genitive		sotkeentumisen	sotkeentumisten sotkeentumisien
partitive		sotkeentumista	sotkeentumisia
inessive		sotkeentumisessa	sotkeentumisissa
elative		sotkeentumisesta	sotkeentumisista
illative		sotkeentumiseen	sotkeentumisiin
adessive		sotkeentumisella	sotkeentumisilla
ablative		sotkeentumiselta	sotkeentumisilta
allative		sotkeentumiselle	sotkeentumisille
essive		sotkeentumisena	sotkeentumisina
translative		sotkeentumiseksi	sotkeentumisiksi
abessive		sotkeentumisetta	sotkeentumisitta
instructive		—	sotkeentumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sotkeentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sotkeentumiseni sotkeentumiseni accusative nom. sotkeentumiseni sotkeentumiseni gen. sotkeentumiseni genitive sotkeentumiseni sotkeentumisteni sotkeentumisieni partitive sotkeentumistani sotkeentumisiani inessive sotkeentumisessani sotkeentumisissani elative sotkeentumisestani sotkeentumisistani illative sotkeentumiseeni sotkeentumisiini adessive sotkeentumisellani sotkeentumisillani ablative sotkeentumiseltani sotkeentumisiltani allative sotkeentumiselleni sotkeentumisilleni essive sotkeentumisenani sotkeentumisinani translative sotkeentumisekseni sotkeentumisikseni abessive sotkeentumisettani sotkeentumisittani instructive — — comitative — sotkeentumisineni second-person singular possessor singular plural nominative sotkeentumisesi sotkeentumisesi accusative nom. sotkeentumisesi sotkeentumisesi gen. sotkeentumisesi genitive sotkeentumisesi sotkeentumistesi sotkeentumisiesi partitive sotkeentumistasi sotkeentumisiasi inessive sotkeentumisessasi sotkeentumisissasi elative sotkeentumisestasi sotkeentumisistasi illative sotkeentumiseesi sotkeentumisiisi adessive sotkeentumisellasi sotkeentumisillasi ablative sotkeentumiseltasi sotkeentumisiltasi allative sotkeentumisellesi sotkeentumisillesi essive sotkeentumisenasi sotkeentumisinasi translative sotkeentumiseksesi sotkeentumisiksesi abessive sotkeentumisettasi sotkeentumisittasi instructive — — comitative — sotkeentumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative sotkeentumisemme sotkeentumisemme accusative nom. sotkeentumisemme sotkeentumisemme gen. sotkeentumisemme genitive sotkeentumisemme sotkeentumistemme sotkeentumisiemme partitive sotkeentumistamme sotkeentumisiamme inessive sotkeentumisessamme sotkeentumisissamme elative sotkeentumisestamme sotkeentumisistamme illative sotkeentumiseemme sotkeentumisiimme adessive sotkeentumisellamme sotkeentumisillamme ablative sotkeentumiseltamme sotkeentumisiltamme allative sotkeentumisellemme sotkeentumisillemme essive sotkeentumisenamme sotkeentumisinamme translative sotkeentumiseksemme sotkeentumisiksemme abessive sotkeentumisettamme sotkeentumisittamme instructive — — comitative — sotkeentumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative sotkeentumisenne sotkeentumisenne accusative nom. sotkeentumisenne sotkeentumisenne gen. sotkeentumisenne genitive sotkeentumisenne sotkeentumistenne sotkeentumisienne partitive sotkeentumistanne sotkeentumisianne inessive sotkeentumisessanne sotkeentumisissanne elative sotkeentumisestanne sotkeentumisistanne illative sotkeentumiseenne sotkeentumisiinne adessive sotkeentumisellanne sotkeentumisillanne ablative sotkeentumiseltanne sotkeentumisiltanne allative sotkeentumisellenne sotkeentumisillenne essive sotkeentumisenanne sotkeentumisinanne translative sotkeentumiseksenne sotkeentumisiksenne abessive sotkeentumisettanne sotkeentumisittanne instructive — — comitative — sotkeentumisinenne third-person possessor singular plural nominative sotkeentumisensa sotkeentumisensa accusative nom. sotkeentumisensa sotkeentumisensa gen. sotkeentumisensa genitive sotkeentumisensa sotkeentumistensa sotkeentumisiensa partitive sotkeentumistaan sotkeentumistansa sotkeentumisiaan sotkeentumisiansa inessive sotkeentumisessaan sotkeentumisessansa sotkeentumisissaan sotkeentumisissansa elative sotkeentumisestaan sotkeentumisestansa sotkeentumisistaan sotkeentumisistansa illative sotkeentumiseensa sotkeentumisiinsa adessive sotkeentumisellaan sotkeentumisellansa sotkeentumisillaan sotkeentumisillansa ablative sotkeentumiseltaan sotkeentumiseltansa sotkeentumisiltaan sotkeentumisiltansa allative sotkeentumiselleen sotkeentumisellensa sotkeentumisilleen sotkeentumisillensa essive sotkeentumisenaan sotkeentumisenansa sotkeentumisinaan sotkeentumisinansa translative sotkeentumisekseen sotkeentumiseksensa sotkeentumisikseen sotkeentumisiksensa abessive sotkeentumisettaan sotkeentumisettansa sotkeentumisittaan sotkeentumisittansa instructive — — comitative — sotkeentumisineen sotkeentumisinensa