sommittaa

Finnish

Etymology

sompa +‎ -ittaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsomːitːɑːˣ/, [ˈs̠o̞mːit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -omːitːɑː
• Syllabification^(key): som‧mit‧taa

Verb

sommittaa (poetic)

1. to design (to fit), make fit

Conjugation

Inflection of sommittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sommitan	en sommita	1st sing.	olen sommittanut	en ole sommittanut
2nd sing.		sommitat	et sommita	2nd sing.	olet sommittanut	et ole sommittanut
3rd sing.		sommittaa	ei sommita	3rd sing.	on sommittanut	ei ole sommittanut
1st plur.		sommitamme	emme sommita	1st plur.	olemme sommittaneet	emme ole sommittaneet
2nd plur.		sommitatte	ette sommita	2nd plur.	olette sommittaneet	ette ole sommittaneet
3rd plur.		sommittavat	eivät sommita	3rd plur.	ovat sommittaneet	eivät ole sommittaneet
passive		sommitetaan	ei sommiteta	passive	on sommitettu	ei ole sommitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sommitin	en sommittanut	1st sing.	olin sommittanut	en ollut sommittanut
2nd sing.		sommitit	et sommittanut	2nd sing.	olit sommittanut	et ollut sommittanut
3rd sing.		sommitti	ei sommittanut	3rd sing.	oli sommittanut	ei ollut sommittanut
1st plur.		sommitimme	emme sommittaneet	1st plur.	olimme sommittaneet	emme olleet sommittaneet
2nd plur.		sommititte	ette sommittaneet	2nd plur.	olitte sommittaneet	ette olleet sommittaneet
3rd plur.		sommittivat	eivät sommittaneet	3rd plur.	olivat sommittaneet	eivät olleet sommittaneet
passive		sommitettiin	ei sommitettu	passive	oli sommitettu	ei ollut sommitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sommittaisin	en sommittaisi	1st sing.	olisin sommittanut	en olisi sommittanut
2nd sing.		sommittaisit	et sommittaisi	2nd sing.	olisit sommittanut	et olisi sommittanut
3rd sing.		sommittaisi	ei sommittaisi	3rd sing.	olisi sommittanut	ei olisi sommittanut
1st plur.		sommittaisimme	emme sommittaisi	1st plur.	olisimme sommittaneet	emme olisi sommittaneet
2nd plur.		sommittaisitte	ette sommittaisi	2nd plur.	olisitte sommittaneet	ette olisi sommittaneet
3rd plur.		sommittaisivat	eivät sommittaisi	3rd plur.	olisivat sommittaneet	eivät olisi sommittaneet
passive		sommitettaisiin	ei sommitettaisi	passive	olisi sommitettu	ei olisi sommitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sommita	älä sommita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sommittakoon	älköön sommittako	3rd sing.	olkoon sommittanut	älköön olko sommittanut
1st plur.		sommittakaamme	älkäämme sommittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sommittakaa	älkää sommittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sommittakoot	älkööt sommittako	3rd plur.	olkoot sommittaneet	älkööt olko sommittaneet
passive		sommitettakoon	älköön sommitettako	passive	olkoon sommitettu	älköön olko sommitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sommittanen	en sommittane	1st sing.	lienen sommittanut	en liene sommittanut
2nd sing.		sommittanet	et sommittane	2nd sing.	lienet sommittanut	et liene sommittanut
3rd sing.		sommittanee	ei sommittane	3rd sing.	lienee sommittanut	ei liene sommittanut
1st plur.		sommittanemme	emme sommittane	1st plur.	lienemme sommittaneet	emme liene sommittaneet
2nd plur.		sommittanette	ette sommittane	2nd plur.	lienette sommittaneet	ette liene sommittaneet
3rd plur.		sommittanevat	eivät sommittane	3rd plur.	lienevät sommittaneet	eivät liene sommittaneet
passive		sommitettaneen	ei sommitettane	passive	lienee sommitettu	ei liene sommitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sommittaa		present	sommittava	sommitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sommittaakseni sommittaaksemme 2nd sommittaaksesi sommittaaksenne 3rd sommittaakseen sommittaaksensa		past	sommittanut	sommitettu
2nd	inessive2	sommittaessa	sommitettaessa	agent4	sommittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sommittaessani sommittaessamme 2nd sommittaessasi sommittaessanne 3rd sommittaessaan sommittaessansa		negative	sommittamaton
	instructive	sommittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form sommittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sommittamassa	—
	elative	sommittamasta	—
	illative	sommittamaan	—
	adessive	sommittamalla	—
	abessive	sommittamatta	—
	instructive	sommittaman	sommitettaman
4th3	verbal noun	sommittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sommittamaisillani sommittamaisillamme 2nd sommittamaisillasi sommittamaisillanne 3rd sommittamaisillaan sommittamaisillansa

Derived terms

• sommitella