solmittaa

Finnish

Etymology

solmia +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsolmitːɑːˣ/, [ˈs̠o̞lmit̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -olmitːɑː
• Hyphenation^(key): sol‧mit‧taa

Verb

solmittaa (rare)

1. to have tied by someone, to make someone tie

Conjugation

Inflection of solmittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmitan	en solmita	1st sing.	olen solmittanut	en ole solmittanut
2nd sing.		solmitat	et solmita	2nd sing.	olet solmittanut	et ole solmittanut
3rd sing.		solmittaa	ei solmita	3rd sing.	on solmittanut	ei ole solmittanut
1st plur.		solmitamme	emme solmita	1st plur.	olemme solmittaneet	emme ole solmittaneet
2nd plur.		solmitatte	ette solmita	2nd plur.	olette solmittaneet	ette ole solmittaneet
3rd plur.		solmittavat	eivät solmita	3rd plur.	ovat solmittaneet	eivät ole solmittaneet
passive		solmitetaan	ei solmiteta	passive	on solmitettu	ei ole solmitettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmitin	en solmittanut	1st sing.	olin solmittanut	en ollut solmittanut
2nd sing.		solmitit	et solmittanut	2nd sing.	olit solmittanut	et ollut solmittanut
3rd sing.		solmitti	ei solmittanut	3rd sing.	oli solmittanut	ei ollut solmittanut
1st plur.		solmitimme	emme solmittaneet	1st plur.	olimme solmittaneet	emme olleet solmittaneet
2nd plur.		solmititte	ette solmittaneet	2nd plur.	olitte solmittaneet	ette olleet solmittaneet
3rd plur.		solmittivat	eivät solmittaneet	3rd plur.	olivat solmittaneet	eivät olleet solmittaneet
passive		solmitettiin	ei solmitettu	passive	oli solmitettu	ei ollut solmitettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmittaisin	en solmittaisi	1st sing.	olisin solmittanut	en olisi solmittanut
2nd sing.		solmittaisit	et solmittaisi	2nd sing.	olisit solmittanut	et olisi solmittanut
3rd sing.		solmittaisi	ei solmittaisi	3rd sing.	olisi solmittanut	ei olisi solmittanut
1st plur.		solmittaisimme	emme solmittaisi	1st plur.	olisimme solmittaneet	emme olisi solmittaneet
2nd plur.		solmittaisitte	ette solmittaisi	2nd plur.	olisitte solmittaneet	ette olisi solmittaneet
3rd plur.		solmittaisivat	eivät solmittaisi	3rd plur.	olisivat solmittaneet	eivät olisi solmittaneet
passive		solmitettaisiin	ei solmitettaisi	passive	olisi solmitettu	ei olisi solmitettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		solmita	älä solmita	2nd sing.	—	—
3rd sing.		solmittakoon	älköön solmittako	3rd sing.	olkoon solmittanut	älköön olko solmittanut
1st plur.		solmittakaamme	älkäämme solmittako	1st plur.	—	—
2nd plur.		solmittakaa	älkää solmittako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		solmittakoot	älkööt solmittako	3rd plur.	olkoot solmittaneet	älkööt olko solmittaneet
passive		solmitettakoon	älköön solmitettako	passive	olkoon solmitettu	älköön olko solmitettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		solmittanen	en solmittane	1st sing.	lienen solmittanut	en liene solmittanut
2nd sing.		solmittanet	et solmittane	2nd sing.	lienet solmittanut	et liene solmittanut
3rd sing.		solmittanee	ei solmittane	3rd sing.	lienee solmittanut	ei liene solmittanut
1st plur.		solmittanemme	emme solmittane	1st plur.	lienemme solmittaneet	emme liene solmittaneet
2nd plur.		solmittanette	ette solmittane	2nd plur.	lienette solmittaneet	ette liene solmittaneet
3rd plur.		solmittanevat	eivät solmittane	3rd plur.	lienevät solmittaneet	eivät liene solmittaneet
passive		solmitettaneen	ei solmitettane	passive	lienee solmitettu	ei liene solmitettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		solmittaa		present	solmittava	solmitettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st solmittaakseni solmittaaksemme 2nd solmittaaksesi solmittaaksenne 3rd solmittaakseen solmittaaksensa		past	solmittanut	solmitettu
2nd	inessive2	solmittaessa	solmitettaessa	agent4	solmittama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st solmittaessani solmittaessamme 2nd solmittaessasi solmittaessanne 3rd solmittaessaan solmittaessansa		negative	solmittamaton
	instructive	solmittaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form solmittaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	solmittamassa	—
	elative	solmittamasta	—
	illative	solmittamaan	—
	adessive	solmittamalla	—
	abessive	solmittamatta	—
	instructive	solmittaman	solmitettaman
4th3	verbal noun	solmittaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st solmittamaisillani solmittamaisillamme 2nd solmittamaisillasi solmittamaisillanne 3rd solmittamaisillaan solmittamaisillansa