sivutoiminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sivutoimi +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsiʋuˌtoi̯minen/, [ˈs̠iʋuˌt̪o̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Hyphenation(key): sivu‧toimi‧nen

Adjective

[edit]

sivutoiminen

  1. part-time, secondary

Declension

[edit]
Inflection of sivutoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sivutoiminen sivutoimiset
genitive sivutoimisen sivutoimisten
sivutoimisien
partitive sivutoimista sivutoimisia
illative sivutoimiseen sivutoimisiin
singular plural
nominative sivutoiminen sivutoimiset
accusative nom. sivutoiminen sivutoimiset
gen. sivutoimisen
genitive sivutoimisen sivutoimisten
sivutoimisien
partitive sivutoimista sivutoimisia
inessive sivutoimisessa sivutoimisissa
elative sivutoimisesta sivutoimisista
illative sivutoimiseen sivutoimisiin
adessive sivutoimisella sivutoimisilla
ablative sivutoimiselta sivutoimisilta
allative sivutoimiselle sivutoimisille
essive sivutoimisena sivutoimisina
translative sivutoimiseksi sivutoimisiksi
abessive sivutoimisetta sivutoimisitta
instructive sivutoimisin
comitative sivutoimisine
Possessive forms of sivutoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]