sielutus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sieluttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsie̯lutus/, [ˈs̠ie̞̯lut̪us̠]
  • Rhymes: -ielutus
  • Hyphenation(key): sie‧lu‧tus

Noun

[edit]

sielutus (uncommon)

  1. spiritualizing

Declension

[edit]
Inflection of sielutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sielutus sielutukset
genitive sielutuksen sielutusten
sielutuksien
partitive sielutusta sielutuksia
illative sielutukseen sielutuksiin
singular plural
nominative sielutus sielutukset
accusative nom. sielutus sielutukset
gen. sielutuksen
genitive sielutuksen sielutusten
sielutuksien
partitive sielutusta sielutuksia
inessive sielutuksessa sielutuksissa
elative sielutuksesta sielutuksista
illative sielutukseen sielutuksiin
adessive sielutuksella sielutuksilla
ablative sielutukselta sielutuksilta
allative sielutukselle sielutuksille
essive sielutuksena sielutuksina
translative sielutukseksi sielutuksiksi
abessive sielutuksetta sielutuksitta
instructive sielutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sielutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]