sepitteinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sepite +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsepitːei̯nen/, [ˈs̠e̞pit̪ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Syllabification(key): se‧pit‧tei‧nen

Adjective

[edit]

sepitteinen

  1. Synonym of sepitteellinen

Declension

[edit]
Inflection of sepitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sepitteinen sepitteiset
genitive sepitteisen sepitteisten
sepitteisien
partitive sepitteistä sepitteisiä
illative sepitteiseen sepitteisiin
singular plural
nominative sepitteinen sepitteiset
accusative nom. sepitteinen sepitteiset
gen. sepitteisen
genitive sepitteisen sepitteisten
sepitteisien
partitive sepitteistä sepitteisiä
inessive sepitteisessä sepitteisissä
elative sepitteisestä sepitteisistä
illative sepitteiseen sepitteisiin
adessive sepitteisellä sepitteisillä
ablative sepitteiseltä sepitteisiltä
allative sepitteiselle sepitteisille
essive sepitteisenä sepitteisinä
translative sepitteiseksi sepitteisiksi
abessive sepitteisettä sepitteisittä
instructive sepitteisin
comitative sepitteisine
Possessive forms of sepitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]