sekoitteinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sekoittaa +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsekoi̯tːei̯nen/, [ˈs̠e̞ko̞i̯t̪̚ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Hyphenation(key): se‧koit‧tei‧nen

Adjective

[edit]

sekoitteinen

  1. (with qualifier) mixed, made of some mixture

Declension

[edit]
Inflection of sekoitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative sekoitteinen sekoitteiset
genitive sekoitteisen sekoitteisten
sekoitteisien
partitive sekoitteista sekoitteisia
illative sekoitteiseen sekoitteisiin
singular plural
nominative sekoitteinen sekoitteiset
accusative nom. sekoitteinen sekoitteiset
gen. sekoitteisen
genitive sekoitteisen sekoitteisten
sekoitteisien
partitive sekoitteista sekoitteisia
inessive sekoitteisessa sekoitteisissa
elative sekoitteisesta sekoitteisista
illative sekoitteiseen sekoitteisiin
adessive sekoitteisella sekoitteisilla
ablative sekoitteiselta sekoitteisilta
allative sekoitteiselle sekoitteisille
essive sekoitteisena sekoitteisina
translative sekoitteiseksi sekoitteisiksi
abessive sekoitteisetta sekoitteisitta
instructive sekoitteisin
comitative sekoitteisine
Possessive forms of sekoitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.