seisautella

Finnish

Etymology

seisauttaa +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsei̯sɑu̯telːɑˣ/, [ˈs̠e̞i̯s̠ɑ̝u̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): sei‧sau‧tel‧la

Verb

seisautella

1. (transitive) frequentative of seisauttaa (“to halt or stop”)

Conjugation

Inflection of seisautella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisauttelen	en seisauttele	1st sing.	olen seisautellut	en ole seisautellut
2nd sing.		seisauttelet	et seisauttele	2nd sing.	olet seisautellut	et ole seisautellut
3rd sing.		seisauttelee	ei seisauttele	3rd sing.	on seisautellut	ei ole seisautellut
1st plur.		seisauttelemme	emme seisauttele	1st plur.	olemme seisautelleet	emme ole seisautelleet
2nd plur.		seisauttelette	ette seisauttele	2nd plur.	olette seisautelleet	ette ole seisautelleet
3rd plur.		seisauttelevat	eivät seisauttele	3rd plur.	ovat seisautelleet	eivät ole seisautelleet
passive		seisautellaan	ei seisautella	passive	on seisauteltu	ei ole seisauteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisauttelin	en seisautellut	1st sing.	olin seisautellut	en ollut seisautellut
2nd sing.		seisauttelit	et seisautellut	2nd sing.	olit seisautellut	et ollut seisautellut
3rd sing.		seisautteli	ei seisautellut	3rd sing.	oli seisautellut	ei ollut seisautellut
1st plur.		seisauttelimme	emme seisautelleet	1st plur.	olimme seisautelleet	emme olleet seisautelleet
2nd plur.		seisauttelitte	ette seisautelleet	2nd plur.	olitte seisautelleet	ette olleet seisautelleet
3rd plur.		seisauttelivat	eivät seisautelleet	3rd plur.	olivat seisautelleet	eivät olleet seisautelleet
passive		seisauteltiin	ei seisauteltu	passive	oli seisauteltu	ei ollut seisauteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisauttelisin	en seisauttelisi	1st sing.	olisin seisautellut	en olisi seisautellut
2nd sing.		seisauttelisit	et seisauttelisi	2nd sing.	olisit seisautellut	et olisi seisautellut
3rd sing.		seisauttelisi	ei seisauttelisi	3rd sing.	olisi seisautellut	ei olisi seisautellut
1st plur.		seisauttelisimme	emme seisauttelisi	1st plur.	olisimme seisautelleet	emme olisi seisautelleet
2nd plur.		seisauttelisitte	ette seisauttelisi	2nd plur.	olisitte seisautelleet	ette olisi seisautelleet
3rd plur.		seisauttelisivat	eivät seisauttelisi	3rd plur.	olisivat seisautelleet	eivät olisi seisautelleet
passive		seisauteltaisiin	ei seisauteltaisi	passive	olisi seisauteltu	ei olisi seisauteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		seisauttele	älä seisauttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		seisautelkoon	älköön seisautelko	3rd sing.	olkoon seisautellut	älköön olko seisautellut
1st plur.		seisautelkaamme	älkäämme seisautelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		seisautelkaa	älkää seisautelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		seisautelkoot	älkööt seisautelko	3rd plur.	olkoot seisautelleet	älkööt olko seisautelleet
passive		seisauteltakoon	älköön seisauteltako	passive	olkoon seisauteltu	älköön olko seisauteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisautellen	en seisautelle	1st sing.	lienen seisautellut	en liene seisautellut
2nd sing.		seisautellet	et seisautelle	2nd sing.	lienet seisautellut	et liene seisautellut
3rd sing.		seisautellee	ei seisautelle	3rd sing.	lienee seisautellut	ei liene seisautellut
1st plur.		seisautellemme	emme seisautelle	1st plur.	lienemme seisautelleet	emme liene seisautelleet
2nd plur.		seisautellette	ette seisautelle	2nd plur.	lienette seisautelleet	ette liene seisautelleet
3rd plur.		seisautellevat	eivät seisautelle	3rd plur.	lienevät seisautelleet	eivät liene seisautelleet
passive		seisauteltaneen	ei seisauteltane	passive	lienee seisauteltu	ei liene seisauteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		seisautella		present	seisautteleva	seisauteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisautellakseni seisautellaksemme 2nd seisautellaksesi seisautellaksenne 3rd seisautellakseen seisautellaksensa		past	seisautellut	seisauteltu
2nd	inessive2	seisautellessa	seisauteltaessa	agent4	seisauttelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisautellessani seisautellessamme 2nd seisautellessasi seisautellessanne 3rd seisautellessaan seisautellessansa		negative	seisauttelematon
	instructive	seisautellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	seisauttelemassa	—
	elative	seisauttelemasta	—
	illative	seisauttelemaan	—
	adessive	seisauttelemalla	—
	abessive	seisauttelematta	—
	instructive	seisautteleman	seisauteltaman
4th3	verbal noun	seisautteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisauttelemaisillani seisauttelemaisillamme 2nd seisauttelemaisillasi seisauttelemaisillanne 3rd seisauttelemaisillaan seisauttelemaisillansa

Further reading

• “seisautella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03