Jump to content

säteilin

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsætei̯lin/, [ˈs̠æt̪e̞i̯lin]
  • Rhymes: -æteilin
  • Hyphenation(key): sä‧tei‧lin

Etymology 1

[edit]

säteillä +‎ -in

Noun

[edit]

säteilin (rare)

  1. Alternative form of säteilijä
Declension
[edit]
Inflection of säteilin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative säteilin säteilimet
genitive säteilimen säteilimien
säteilinten
partitive säteilintä säteilimiä
illative säteilimeen säteilimiin
singular plural
nominative säteilin säteilimet
accusative nom. säteilin säteilimet
gen. säteilimen
genitive säteilimen säteilimien
säteilinten
partitive säteilintä säteilimiä
inessive säteilimessä säteilimissä
elative säteilimestä säteilimistä
illative säteilimeen säteilimiin
adessive säteilimellä säteilimillä
ablative säteilimeltä säteilimiltä
allative säteilimelle säteilimille
essive säteilimenä säteiliminä
translative säteilimeksi säteilimiksi
abessive säteilimettä säteilimittä
instructive säteilimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of säteilin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Verb

[edit]

säteilin

  1. first-person singular past indicative of säteillä

Anagrams

[edit]