Jump to content

säteileminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

säteillä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsætei̯leminen/, [ˈs̠æt̪e̞i̯ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Hyphenation(key): sä‧tei‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

säteileminen

  1. verbal noun of säteillä
    1. radiating

Declension

[edit]
Inflection of säteileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative säteileminen säteilemiset
genitive säteilemisen säteilemisten
säteilemisien
partitive säteilemistä säteilemisiä
illative säteilemiseen säteilemisiin
singular plural
nominative säteileminen säteilemiset
accusative nom. säteileminen säteilemiset
gen. säteilemisen
genitive säteilemisen säteilemisten
säteilemisien
partitive säteilemistä säteilemisiä
inessive säteilemisessä säteilemisissä
elative säteilemisestä säteilemisistä
illative säteilemiseen säteilemisiin
adessive säteilemisellä säteilemisillä
ablative säteilemiseltä säteilemisiltä
allative säteilemiselle säteilemisille
essive säteilemisenä säteilemisinä
translative säteilemiseksi säteilemisiksi
abessive säteilemisettä säteilemisittä
instructive säteilemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of säteileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)