särvättää

Ingrian

Etymology

From särpää (“to slurp”) +‎ -ttää.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsærʋætːæː/, [ˈs̠ærʋətːæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈsærʋætːæː/, [ˈʃærʋætːæː]
Rhymes: -ærʋætːæː
Hyphenation: sär‧vät‧tää

Verb

särvättää

(transitive) to give to slurp
- 1915, Volmari Porkka, quoting Natelia Otsuesta, “1161. Soikkola, Mäkkylä. III22”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 85-86:
  Syötti ravvan suurimoja, // Särvätti teräksen lientä.
  She fed him groats of iron, // She let him slurp some broth of steel.

Conjugation

Conjugation of särvättää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	särvätän	en särvätä	1st singular	oon särvättänt, oon särvättänyt	en oo särvättänt, en oo särvättänyt
2nd singular	särvätät	et särvätä	2nd singular	oot särvättänt, oot särvättänyt	et oo särvättänt, et oo särvättänyt
3rd singular	särvättää	ei särvätä	3rd singular	ono särvättänt, ono särvättänyt	ei oo särvättänt, ei oo särvättänyt
1st plural	särvätämmä	emmä särvätä	1st plural	oomma särvättänneet	emmä oo särvättänneet
2nd plural	särvätättä	että särvätä	2nd plural	ootta särvättänneet	että oo särvättänneet
3rd plural	särvättäät¹⁾, särvättävät²⁾, särvätettää	evät särvätä, ei särvätetä	3rd plural	ovat särvättänneet	evät oo särvättänneet, ei oo särvätetty
impersonal	särvätettää	ei särvätetä	impersonal	ono särvätetty	ei oo särvätetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	särvätin	en särvättänt, en särvättänyt	1st singular	olin särvättänt, olin särvättänyt	en olt särvättänt, en olt särvättänyt
2nd singular	särvätit	et särvättänt, et särvättänyt	2nd singular	olit särvättänt, olit särvättänyt	et olt särvättänt, et olt särvättänyt
3rd singular	särvätti	ei särvättänt, ei särvättänyt	3rd singular	oli särvättänt, oli särvättänyt	ei olt särvättänt, ei olt särvättänyt
1st plural	särvätimmä	emmä särvättänneet	1st plural	olimma särvättänneet	emmä olleet särvättänneet
2nd plural	särvätittä	että särvättänneet	2nd plural	olitta särvättänneet	että olleet särvättänneet
3rd plural	särvättiit¹⁾, särvättivät²⁾, särvätettii	evät särvättänneet, ei särvätetty	3rd plural	olivat särvättänneet	evät olleet särvättänneet, ei olt särvätetty
impersonal	särvätettii	ei särvätetty	impersonal	oli särvätetty	ei olt särvätetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	särvättäisin	en särvättäis	1st singular	olisin särvättänt, olisin särvättänyt	en olis särvättänt, en olis särvättänyt
2nd singular	särvättäisit, särvättäist¹⁾	et särvättäis	2nd singular	olisit särvättänt, olisit särvättänyt	et olis särvättänt, et olis särvättänyt
3rd singular	särvättäis	ei särvättäis	3rd singular	olis särvättänt, olis särvättänyt	ei olis särvättänt, ei olis särvättänyt
1st plural	särvättäisimmä	emmä särvättäis	1st plural	olisimma särvättänneet	emmä olis särvättänneet
2nd plural	särvättäisittä	että särvättäis	2nd plural	olisitta särvättänneet	että olis särvättänneet
3rd plural	särvättäisiit¹⁾, särvättäisivät²⁾, särvätettäis	evät särvättäis, ei särvätettäis	3rd plural	olisivat särvättänneet	evät olis särvättänneet, ei olis särvätetty
impersonal	särvätettäis	ei särvätettäis	impersonal	olis särvätetty	ei olis särvätetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	särvätä	elä särvätä	2nd singular	oo särvättänt, oo särvättänyt	elä oo särvättänt, elä oo särvättänyt
3rd singular	särvättäkköö	elköö särvättäkö	3rd singular	olkoo särvättänt, olkoo särvättänyt	elköö olko särvättänt, elköö olko särvättänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	särvättäkkää	elkää särvättäkö	2nd plural	olkaa särvättänneet	elkää olko särvättänneet
3rd plural	särvättäkkööt	elkööt särvättäkö, elköö särvätettäkö	3rd plural	olkoot särvättänneet	elkööt olko särvättänneet, elköö olko särvätetty
impersonal	särvätettäköö	elköö särvätettäkö	impersonal	olkoo särvätetty	elköö olko särvätetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	särvättänen	en särvättäne
2nd singular	särvättänet	et särvättäne
3rd singular	särvättännöö	ei särvättäne
1st plural	särvättänemmä	emmä särvättäne
2nd plural	särvättänettä	että särvättäne
3rd plural	särvättännööt	evät särvättäne, ei särvätettäne
impersonal	särvätettänöö	ei särvätettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		särvättää	present	särvättävä	särvätettävä
2nd	inessive	särvättäes	past	särvättänt, särvättänyt	särvätetty
2nd	instructive	särvättäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (särvättäkkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	särvättämmää
	inessive	särvättämäs
	elative	särvättämäst
	abessive	särvättämätä
4th	nominative	särvättämiin
	partitive	särvättämistä, särvättämist