säen

See also: saen

Finnish

Alternative forms

• säkene

Etymology

Possibly a derivative of dialectal säetä as sä(k)e- +‎ -n(e).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsæen/, [ˈs̠æe̞n]
• Rhymes: -æen
• Hyphenation^(key): sä‧en

Noun

säen

1. Synonym of kipinä (“spark”)

Declension

Inflection of säen (Kotus type 49*D/askel, k-∅ gradation)
nominative		säen säkene	säkenet säkeneet
genitive		säkenen säkeneen	säkenien säenten säkeneiden säkeneitten
partitive		säentä säkenettä	säkeniä säkeneitä
illative		säkeneen säkeneeseen	säkeniin säkeneisiin säkeneihin
		singular	plural
nominative		säen säkene	säkenet säkeneet
accusative	nom.	säen säkene	säkenet säkeneet
	gen.	säkenen säkeneen
genitive		säkenen säkeneen	säkenien säenten säkeneiden säkeneitten
partitive		säentä säkenettä	säkeniä säkeneitä
inessive		säkenessä säkeneessä	säkenissä säkeneissä
elative		säkenestä säkeneestä	säkenistä säkeneistä
illative		säkeneen säkeneeseen	säkeniin säkeneisiin säkeneihin
adessive		säkenellä säkeneellä	säkenillä säkeneillä
ablative		säkeneltä säkeneeltä	säkeniltä säkeneiltä
allative		säkenelle säkeneelle	säkenille säkeneille
essive		säkenenä säkeneenä	säkeninä säkeneinä
translative		säkeneksi säkeneeksi	säkeniksi säkeneiksi
abessive		säkenettä säkeneettä	säkenittä säkeneittä
instructive		—	säkenin säkenein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of säen (Kotus type 49*D/askel, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative säkeneni säkeneeni säkeneni säkeneeni accusative nom. säkeneni säkeneeni säkeneni säkeneeni gen. säkeneni säkeneeni genitive säkeneni säkeneeni säkenieni säenteni säkeneideni säkeneitteni partitive säentäni säkenettäni säkeniäni säkeneitäni inessive säkenessäni säkeneessäni säkenissäni säkeneissäni elative säkenestäni säkeneestäni säkenistäni säkeneistäni illative säkeneeni säkeneeseeni säkeniini säkeneisiini säkeneihini adessive säkenelläni säkeneelläni säkenilläni säkeneilläni ablative säkeneltäni säkeneeltäni säkeniltäni säkeneiltäni allative säkenelleni säkeneelleni säkenilleni säkeneilleni essive säkenenäni säkeneenäni säkeninäni säkeneinäni translative säkenekseni säkeneekseni säkenikseni säkeneikseni abessive säkenettäni säkeneettäni säkenittäni säkeneittäni instructive — — comitative — säkenineni säkeneineni second-person singular possessor singular plural nominative säkenesi säkeneesi säkenesi säkeneesi accusative nom. säkenesi säkeneesi säkenesi säkeneesi gen. säkenesi säkeneesi genitive säkenesi säkeneesi säkeniesi säentesi säkeneidesi säkeneittesi partitive säentäsi säkenettäsi säkeniäsi säkeneitäsi inessive säkenessäsi säkeneessäsi säkenissäsi säkeneissäsi elative säkenestäsi säkeneestäsi säkenistäsi säkeneistäsi illative säkeneesi säkeneeseesi säkeniisi säkeneisiisi säkeneihisi adessive säkenelläsi säkeneelläsi säkenilläsi säkeneilläsi ablative säkeneltäsi säkeneeltäsi säkeniltäsi säkeneiltäsi allative säkenellesi säkeneellesi säkenillesi säkeneillesi essive säkenenäsi säkeneenäsi säkeninäsi säkeneinäsi translative säkeneksesi säkeneeksesi säkeniksesi säkeneiksesi abessive säkenettäsi säkeneettäsi säkenittäsi säkeneittäsi instructive — — comitative — säkeninesi säkeneinesi first-person plural possessor singular plural nominative säkenemme säkeneemme säkenemme säkeneemme accusative nom. säkenemme säkeneemme säkenemme säkeneemme gen. säkenemme säkeneemme genitive säkenemme säkeneemme säkeniemme säentemme säkeneidemme säkeneittemme partitive säentämme säkenettämme säkeniämme säkeneitämme inessive säkenessämme säkeneessämme säkenissämme säkeneissämme elative säkenestämme säkeneestämme säkenistämme säkeneistämme illative säkeneemme säkeneeseemme säkeniimme säkeneisiimme säkeneihimme adessive säkenellämme säkeneellämme säkenillämme säkeneillämme ablative säkeneltämme säkeneeltämme säkeniltämme säkeneiltämme allative säkenellemme säkeneellemme säkenillemme säkeneillemme essive säkenenämme säkeneenämme säkeninämme säkeneinämme translative säkeneksemme säkeneeksemme säkeniksemme säkeneiksemme abessive säkenettämme säkeneettämme säkenittämme säkeneittämme instructive — — comitative — säkeninemme säkeneinemme second-person plural possessor singular plural nominative säkenenne säkeneenne säkenenne säkeneenne accusative nom. säkenenne säkeneenne säkenenne säkeneenne gen. säkenenne säkeneenne genitive säkenenne säkeneenne säkenienne säentenne säkeneidenne säkeneittenne partitive säentänne säkenettänne säkeniänne säkeneitänne inessive säkenessänne säkeneessänne säkenissänne säkeneissänne elative säkenestänne säkeneestänne säkenistänne säkeneistänne illative säkeneenne säkeneeseenne säkeniinne säkeneisiinne säkeneihinne adessive säkenellänne säkeneellänne säkenillänne säkeneillänne ablative säkeneltänne säkeneeltänne säkeniltänne säkeneiltänne allative säkenellenne säkeneellenne säkenillenne säkeneillenne essive säkenenänne säkeneenänne säkeninänne säkeneinänne translative säkeneksenne säkeneeksenne säkeniksenne säkeneiksenne abessive säkenettänne säkeneettänne säkenittänne säkeneittänne instructive — — comitative — säkeninenne säkeneinenne third-person possessor singular plural nominative säkenensä säkeneensä säkenensä säkeneensä accusative nom. säkenensä säkeneensä säkenensä säkeneensä gen. säkenensä säkeneensä genitive säkenensä säkeneensä säkeniensä säentensä säkeneidensä säkeneittensä partitive säentään säkenettään säentänsä säkenettänsä säkeniään säkeneitään säkeniänsä säkeneitänsä inessive säkenessään säkeneessään säkenessänsä säkeneessänsä säkenissään säkeneissään säkenissänsä säkeneissänsä elative säkenestään säkeneestään säkenestänsä säkeneestänsä säkenistään säkeneistään säkenistänsä säkeneistänsä illative säkeneensä säkeneeseensä säkeniinsä säkeneisiinsä säkeneihinsä adessive säkenellään säkeneellään säkenellänsä säkeneellänsä säkenillään säkeneillään säkenillänsä säkeneillänsä ablative säkeneltään säkeneeltään säkeneltänsä säkeneeltänsä säkeniltään säkeneiltään säkeniltänsä säkeneiltänsä allative säkenelleen säkeneelleen säkenellensä säkeneellensä säkenilleen säkeneilleen säkenillensä säkeneillensä essive säkenenään säkeneenään säkenenänsä säkeneenänsä säkeninään säkeneinään säkeninänsä säkeneinänsä translative säkenekseen säkeneekseen säkeneksensä säkeneeksensä säkenikseen säkeneikseen säkeniksensä säkeneiksensä abessive säkenettään säkeneettään säkenettänsä säkeneettänsä säkenittään säkeneittään säkenittänsä säkeneittänsä instructive — — comitative — säkenineen säkeneineen säkeninensä säkeneinensä

Derived terms

• säkenöidä

Further reading

• “säen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• näes

German

Etymology

From Middle High German sæjen, from Old High German sāen, sājen, sāwen, from Proto-West Germanic *sāan, from Proto-Germanic *sēaną, from Proto-Indo-European *seh₁-.

Compare Dutch zaaien, English sow, Danish så, Gothic 𐍃𐌰𐌹𐌰𐌽 (saian). The expected modern spelling would be with an -h- to mark the hiatus (as in mähen, nähen), but this was avoided to distinguish säen from sähen, subjunctive of sehen (“to see”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈzɛːən/, [ˈzɛː.ən], [ˈzeː.ən], [-n̩]

• Audio:

  (file)

• Hyphenation: sä‧en
• Homophones: sähen (general), sehen (many speakers; especially northern and eastern regions)

Verb

säen (weak, third-person singular present sät, past tense säte, past participle gesät, auxiliary haben)

1. (transitive or intransitive) to sow

   Wer Hass sät, wird Hass ernten.

   He who sows hatred will reap hate.

Conjugation

Conjugation of säen (weak, auxiliary haben)

infinitive		säen
present participle		säend
past participle		gesät
auxiliary		haben
	indicative			subjunctive
	singular	plural		singular	plural
present	ich säe	wir säen	i	ich säe	wir säen
	du säst	ihr sät		du säest	ihr säet
	er sät	sie säen		er säe	sie säen
preterite	ich säte	wir säten	ii	ich säte1	wir säten1
	du sätest	ihr sätet		du sätest1	ihr sätet1
	er säte	sie säten		er säte1	sie säten1
imperative	sä (du) säe (du)	sät (ihr)

¹Rare except in very formal contexts; alternative in würde normally preferred.

Composed forms of säen (weak, auxiliary haben)

perfect
	singular	plural		singular	plural
indicative	ich habe gesät	wir haben gesät	subjunctive	ich habe gesät	wir haben gesät
	du hast gesät	ihr habt gesät		du habest gesät	ihr habet gesät
	er hat gesät	sie haben gesät		er habe gesät	sie haben gesät
pluperfect
indicative	ich hatte gesät	wir hatten gesät	subjunctive	ich hätte gesät	wir hätten gesät
	du hattest gesät	ihr hattet gesät		du hättest gesät	ihr hättet gesät
	er hatte gesät	sie hatten gesät		er hätte gesät	sie hätten gesät
future i
infinitive	säen werden		subjunctive i	ich werde säen	wir werden säen
				du werdest säen	ihr werdet säen
				er werde säen	sie werden säen
indicative	ich werde säen	wir werden säen	subjunctive ii	ich würde säen	wir würden säen
	du wirst säen	ihr werdet säen		du würdest säen	ihr würdet säen
	er wird säen	sie werden säen		er würde säen	sie würden säen
future ii
infinitive	gesät haben werden		subjunctive i	ich werde gesät haben	wir werden gesät haben
				du werdest gesät haben	ihr werdet gesät haben
				er werde gesät haben	sie werden gesät haben
indicative	ich werde gesät haben	wir werden gesät haben	subjunctive ii	ich würde gesät haben	wir würden gesät haben
	du wirst gesät haben	ihr werdet gesät haben		du würdest gesät haben	ihr würdet gesät haben
	er wird gesät haben	sie werden gesät haben		er würde gesät haben	sie würden gesät haben

Derived terms

• Säen, Säer
• säend, gesät

Related terms

Related terms

• absäen
• ansäen
• aussäen
• besäen
• durchsäen
• einsäen
• fortsäen
• gesäen
• hinsäen
• nachsäen
• Sähilfe
• Sämann
• Sämaschine
• Säwagen
• Säwelle
• Säzeit
• übersäen
• untersäen
• versäen
• vorsäen
• zusäen
• Saat
• Samen

Further reading

• “säen” in Digitales Wörterbuch der deutschen Sprache
• “säen” in Uni Leipzig: Wortschatz-Lexikon
• “säen” in Duden online
• “säen” in OpenThesaurus.de

Anagrams

• äsen