Jump to content

ryysätä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Alternative forms

[edit]

Etymology

[edit]

From Swedish rusa.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈryːsætæˣ/, [ˈryːs̠æt̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -yːsætæ
  • Hyphenation(key): ryy‧sä‧tä

Verb

[edit]

ryysätä (colloquial)

  1. (intransitive) to jostle (to move through by pushing and shoving)

Conjugation

[edit]
Inflection of ryysätä (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryysään en ryysää 1st sing. olen ryysännyt en ole ryysännyt
2nd sing. ryysäät et ryysää 2nd sing. olet ryysännyt et ole ryysännyt
3rd sing. ryysää ei ryysää 3rd sing. on ryysännyt ei ole ryysännyt
1st plur. ryysäämme emme ryysää 1st plur. olemme ryysänneet emme ole ryysänneet
2nd plur. ryysäätte ette ryysää 2nd plur. olette ryysänneet ette ole ryysänneet
3rd plur. ryysäävät eivät ryysää 3rd plur. ovat ryysänneet eivät ole ryysänneet
passive ryysätään ei ryysätä passive on ryysätty ei ole ryysätty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryysäsin en ryysännyt 1st sing. olin ryysännyt en ollut ryysännyt
2nd sing. ryysäsit et ryysännyt 2nd sing. olit ryysännyt et ollut ryysännyt
3rd sing. ryysäsi ei ryysännyt 3rd sing. oli ryysännyt ei ollut ryysännyt
1st plur. ryysäsimme emme ryysänneet 1st plur. olimme ryysänneet emme olleet ryysänneet
2nd plur. ryysäsitte ette ryysänneet 2nd plur. olitte ryysänneet ette olleet ryysänneet
3rd plur. ryysäsivät eivät ryysänneet 3rd plur. olivat ryysänneet eivät olleet ryysänneet
passive ryysättiin ei ryysätty passive oli ryysätty ei ollut ryysätty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryysäisin en ryysäisi 1st sing. olisin ryysännyt en olisi ryysännyt
2nd sing. ryysäisit et ryysäisi 2nd sing. olisit ryysännyt et olisi ryysännyt
3rd sing. ryysäisi ei ryysäisi 3rd sing. olisi ryysännyt ei olisi ryysännyt
1st plur. ryysäisimme emme ryysäisi 1st plur. olisimme ryysänneet emme olisi ryysänneet
2nd plur. ryysäisitte ette ryysäisi 2nd plur. olisitte ryysänneet ette olisi ryysänneet
3rd plur. ryysäisivät eivät ryysäisi 3rd plur. olisivat ryysänneet eivät olisi ryysänneet
passive ryysättäisiin ei ryysättäisi passive olisi ryysätty ei olisi ryysätty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ryysää älä ryysää 2nd sing.
3rd sing. ryysätköön älköön ryysätkö 3rd sing. olkoon ryysännyt älköön olko ryysännyt
1st plur. ryysätkäämme älkäämme ryysätkö 1st plur.
2nd plur. ryysätkää älkää ryysätkö 2nd plur.
3rd plur. ryysätkööt älkööt ryysätkö 3rd plur. olkoot ryysänneet älkööt olko ryysänneet
passive ryysättäköön älköön ryysättäkö passive olkoon ryysätty älköön olko ryysätty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryysännen en ryysänne 1st sing. lienen ryysännyt en liene ryysännyt
2nd sing. ryysännet et ryysänne 2nd sing. lienet ryysännyt et liene ryysännyt
3rd sing. ryysännee ei ryysänne 3rd sing. lienee ryysännyt ei liene ryysännyt
1st plur. ryysännemme emme ryysänne 1st plur. lienemme ryysänneet emme liene ryysänneet
2nd plur. ryysännette ette ryysänne 2nd plur. lienette ryysänneet ette liene ryysänneet
3rd plur. ryysännevät eivät ryysänne 3rd plur. lienevät ryysänneet eivät liene ryysänneet
passive ryysättäneen ei ryysättäne passive lienee ryysätty ei liene ryysätty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ryysätä present ryysäävä ryysättävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryysätäkseni ryysätäksemme
2nd ryysätäksesi ryysätäksenne
3rd ryysätäkseen
ryysätäksensä
past ryysännyt ryysätty
2nd inessive2 ryysätessä ryysättäessä agent4 ryysäämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryysätessäni ryysätessämme
2nd ryysätessäsi ryysätessänne
3rd ryysätessään
ryysätessänsä
negative ryysäämätön
instructive ryysäten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ryysäämässä
elative ryysäämästä
illative ryysäämään
adessive ryysäämällä
abessive ryysäämättä
instructive ryysäämän ryysättämän
4th3 verbal noun ryysääminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryysäämäisilläni ryysäämäisillämme
2nd ryysäämäisilläsi ryysäämäisillänne
3rd ryysäämäisillään
ryysäämäisillänsä

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]