ryypytin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈryːpytin/, [ˈryːpyt̪in]
• Rhymes: -yːpytin
• Hyphenation^(key): ryy‧py‧tin

Etymology 1

ryypyttää +‎ -in

Noun

ryypytin (colloquial)

1. primer (device)

Declension

Inflection of ryypytin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		ryypytin	ryypyttimet
genitive		ryypyttimen	ryypyttimien ryypytinten
partitive		ryypytintä	ryypyttimiä
illative		ryypyttimeen	ryypyttimiin
		singular	plural
nominative		ryypytin	ryypyttimet
accusative	nom.	ryypytin	ryypyttimet
	gen.	ryypyttimen
genitive		ryypyttimen	ryypyttimien ryypytinten
partitive		ryypytintä	ryypyttimiä
inessive		ryypyttimessä	ryypyttimissä
elative		ryypyttimestä	ryypyttimistä
illative		ryypyttimeen	ryypyttimiin
adessive		ryypyttimellä	ryypyttimillä
ablative		ryypyttimeltä	ryypyttimiltä
allative		ryypyttimelle	ryypyttimille
essive		ryypyttimenä	ryypyttiminä
translative		ryypyttimeksi	ryypyttimiksi
abessive		ryypyttimettä	ryypyttimittä
instructive		—	ryypyttimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ryypytin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ryypyttimeni ryypyttimeni accusative nom. ryypyttimeni ryypyttimeni gen. ryypyttimeni genitive ryypyttimeni ryypyttimieni ryypytinteni partitive ryypytintäni ryypyttimiäni inessive ryypyttimessäni ryypyttimissäni elative ryypyttimestäni ryypyttimistäni illative ryypyttimeeni ryypyttimiini adessive ryypyttimelläni ryypyttimilläni ablative ryypyttimeltäni ryypyttimiltäni allative ryypyttimelleni ryypyttimilleni essive ryypyttimenäni ryypyttiminäni translative ryypyttimekseni ryypyttimikseni abessive ryypyttimettäni ryypyttimittäni instructive — — comitative — ryypyttimineni second-person singular possessor singular plural nominative ryypyttimesi ryypyttimesi accusative nom. ryypyttimesi ryypyttimesi gen. ryypyttimesi genitive ryypyttimesi ryypyttimiesi ryypytintesi partitive ryypytintäsi ryypyttimiäsi inessive ryypyttimessäsi ryypyttimissäsi elative ryypyttimestäsi ryypyttimistäsi illative ryypyttimeesi ryypyttimiisi adessive ryypyttimelläsi ryypyttimilläsi ablative ryypyttimeltäsi ryypyttimiltäsi allative ryypyttimellesi ryypyttimillesi essive ryypyttimenäsi ryypyttiminäsi translative ryypyttimeksesi ryypyttimiksesi abessive ryypyttimettäsi ryypyttimittäsi instructive — — comitative — ryypyttiminesi first-person plural possessor singular plural nominative ryypyttimemme ryypyttimemme accusative nom. ryypyttimemme ryypyttimemme gen. ryypyttimemme genitive ryypyttimemme ryypyttimiemme ryypytintemme partitive ryypytintämme ryypyttimiämme inessive ryypyttimessämme ryypyttimissämme elative ryypyttimestämme ryypyttimistämme illative ryypyttimeemme ryypyttimiimme adessive ryypyttimellämme ryypyttimillämme ablative ryypyttimeltämme ryypyttimiltämme allative ryypyttimellemme ryypyttimillemme essive ryypyttimenämme ryypyttiminämme translative ryypyttimeksemme ryypyttimiksemme abessive ryypyttimettämme ryypyttimittämme instructive — — comitative — ryypyttiminemme second-person plural possessor singular plural nominative ryypyttimenne ryypyttimenne accusative nom. ryypyttimenne ryypyttimenne gen. ryypyttimenne genitive ryypyttimenne ryypyttimienne ryypytintenne partitive ryypytintänne ryypyttimiänne inessive ryypyttimessänne ryypyttimissänne elative ryypyttimestänne ryypyttimistänne illative ryypyttimeenne ryypyttimiinne adessive ryypyttimellänne ryypyttimillänne ablative ryypyttimeltänne ryypyttimiltänne allative ryypyttimellenne ryypyttimillenne essive ryypyttimenänne ryypyttiminänne translative ryypyttimeksenne ryypyttimiksenne abessive ryypyttimettänne ryypyttimittänne instructive — — comitative — ryypyttiminenne third-person possessor singular plural nominative ryypyttimensä ryypyttimensä accusative nom. ryypyttimensä ryypyttimensä gen. ryypyttimensä genitive ryypyttimensä ryypyttimiensä ryypytintensä partitive ryypytintään ryypytintänsä ryypyttimiään ryypyttimiänsä inessive ryypyttimessään ryypyttimessänsä ryypyttimissään ryypyttimissänsä elative ryypyttimestään ryypyttimestänsä ryypyttimistään ryypyttimistänsä illative ryypyttimeensä ryypyttimiinsä adessive ryypyttimellään ryypyttimellänsä ryypyttimillään ryypyttimillänsä ablative ryypyttimeltään ryypyttimeltänsä ryypyttimiltään ryypyttimiltänsä allative ryypyttimelleen ryypyttimellensä ryypyttimilleen ryypyttimillensä essive ryypyttimenään ryypyttimenänsä ryypyttiminään ryypyttiminänsä translative ryypyttimekseen ryypyttimeksensä ryypyttimikseen ryypyttimiksensä abessive ryypyttimettään ryypyttimettänsä ryypyttimittään ryypyttimittänsä instructive — — comitative — ryypyttimineen ryypyttiminensä

Synonyms

• ryyppy
• rikastin

Further reading

• “ryypytin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Etymology 2

Verb

ryypytin

1. first-person singular past indicative of ryypyttää