ryntääminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rynnätä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈryntæːminen/, [ˈryn̪t̪æːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ryn‧tää‧mi‧nen

Noun

[edit]

ryntääminen

  1. verbal noun of rynnätä
    1. charging, rushing

Declension

[edit]
Inflection of ryntääminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ryntääminen ryntäämiset
genitive ryntäämisen ryntäämisten
ryntäämisien
partitive ryntäämistä ryntäämisiä
illative ryntäämiseen ryntäämisiin
singular plural
nominative ryntääminen ryntäämiset
accusative nom. ryntääminen ryntäämiset
gen. ryntäämisen
genitive ryntäämisen ryntäämisten
ryntäämisien
partitive ryntäämistä ryntäämisiä
inessive ryntäämisessä ryntäämisissä
elative ryntäämisestä ryntäämisistä
illative ryntäämiseen ryntäämisiin
adessive ryntäämisellä ryntäämisillä
ablative ryntäämiseltä ryntäämisiltä
allative ryntäämiselle ryntäämisille
essive ryntäämisenä ryntäämisinä
translative ryntäämiseksi ryntäämisiksi
abessive ryntäämisettä ryntäämisittä
instructive ryntäämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ryntääminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)