ryittää

Finnish

Etymology

rykiä +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈryi̯tːæːˣ/, [ˈryi̯t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -yitːæː
• Hyphenation^(key): ryit‧tää

Verb

ryittää

1. To make somebody cough.

Conjugation

Inflection of ryittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryitän	en ryitä	1st sing.	olen ryittänyt	en ole ryittänyt
2nd sing.		ryität	et ryitä	2nd sing.	olet ryittänyt	et ole ryittänyt
3rd sing.		ryittää	ei ryitä	3rd sing.	on ryittänyt	ei ole ryittänyt
1st plur.		ryitämme	emme ryitä	1st plur.	olemme ryittäneet	emme ole ryittäneet
2nd plur.		ryitätte	ette ryitä	2nd plur.	olette ryittäneet	ette ole ryittäneet
3rd plur.		ryittävät	eivät ryitä	3rd plur.	ovat ryittäneet	eivät ole ryittäneet
passive		ryitetään	ei ryitetä	passive	on ryitetty	ei ole ryitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryitin	en ryittänyt	1st sing.	olin ryittänyt	en ollut ryittänyt
2nd sing.		ryitit	et ryittänyt	2nd sing.	olit ryittänyt	et ollut ryittänyt
3rd sing.		ryitti	ei ryittänyt	3rd sing.	oli ryittänyt	ei ollut ryittänyt
1st plur.		ryitimme	emme ryittäneet	1st plur.	olimme ryittäneet	emme olleet ryittäneet
2nd plur.		ryititte	ette ryittäneet	2nd plur.	olitte ryittäneet	ette olleet ryittäneet
3rd plur.		ryittivät	eivät ryittäneet	3rd plur.	olivat ryittäneet	eivät olleet ryittäneet
passive		ryitettiin	ei ryitetty	passive	oli ryitetty	ei ollut ryitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryittäisin	en ryittäisi	1st sing.	olisin ryittänyt	en olisi ryittänyt
2nd sing.		ryittäisit	et ryittäisi	2nd sing.	olisit ryittänyt	et olisi ryittänyt
3rd sing.		ryittäisi	ei ryittäisi	3rd sing.	olisi ryittänyt	ei olisi ryittänyt
1st plur.		ryittäisimme	emme ryittäisi	1st plur.	olisimme ryittäneet	emme olisi ryittäneet
2nd plur.		ryittäisitte	ette ryittäisi	2nd plur.	olisitte ryittäneet	ette olisi ryittäneet
3rd plur.		ryittäisivät	eivät ryittäisi	3rd plur.	olisivat ryittäneet	eivät olisi ryittäneet
passive		ryitettäisiin	ei ryitettäisi	passive	olisi ryitetty	ei olisi ryitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ryitä	älä ryitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ryittäköön	älköön ryittäkö	3rd sing.	olkoon ryittänyt	älköön olko ryittänyt
1st plur.		ryittäkäämme	älkäämme ryittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ryittäkää	älkää ryittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ryittäkööt	älkööt ryittäkö	3rd plur.	olkoot ryittäneet	älkööt olko ryittäneet
passive		ryitettäköön	älköön ryitettäkö	passive	olkoon ryitetty	älköön olko ryitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryittänen	en ryittäne	1st sing.	lienen ryittänyt	en liene ryittänyt
2nd sing.		ryittänet	et ryittäne	2nd sing.	lienet ryittänyt	et liene ryittänyt
3rd sing.		ryittänee	ei ryittäne	3rd sing.	lienee ryittänyt	ei liene ryittänyt
1st plur.		ryittänemme	emme ryittäne	1st plur.	lienemme ryittäneet	emme liene ryittäneet
2nd plur.		ryittänette	ette ryittäne	2nd plur.	lienette ryittäneet	ette liene ryittäneet
3rd plur.		ryittänevät	eivät ryittäne	3rd plur.	lienevät ryittäneet	eivät liene ryittäneet
passive		ryitettäneen	ei ryitettäne	passive	lienee ryitetty	ei liene ryitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ryittää		present	ryittävä	ryitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryittääkseni ryittääksemme 2nd ryittääksesi ryittääksenne 3rd ryittääkseen ryittääksensä		past	ryittänyt	ryitetty
2nd	inessive2	ryittäessä	ryitettäessä	agent4	ryittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryittäessäni ryittäessämme 2nd ryittäessäsi ryittäessänne 3rd ryittäessään ryittäessänsä		negative	ryittämätön
	instructive	ryittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form ryittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ryittämässä	—
	elative	ryittämästä	—
	illative	ryittämään	—
	adessive	ryittämällä	—
	abessive	ryittämättä	—
	instructive	ryittämän	ryitettämän
4th3	verbal noun	ryittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryittämäisilläni ryittämäisillämme 2nd ryittämäisilläsi ryittämäisillänne 3rd ryittämäisillään ryittämäisillänsä

Further reading

• “ryittää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• yrittää