Jump to content

ryhtyminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ryhtyä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈryhtyminen/, [ˈryçt̪yˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): ryh‧ty‧mi‧nen

Noun

[edit]

ryhtyminen

  1. verbal noun of ryhtyä
    1. setting out to do something, beginning to do something
    2. becoming (the act of becoming, often of starting work in a certain profession)

Declension

[edit]
Inflection of ryhtyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ryhtyminen ryhtymiset
genitive ryhtymisen ryhtymisten
ryhtymisien
partitive ryhtymistä ryhtymisiä
illative ryhtymiseen ryhtymisiin
singular plural
nominative ryhtyminen ryhtymiset
accusative nom. ryhtyminen ryhtymiset
gen. ryhtymisen
genitive ryhtymisen ryhtymisten
ryhtymisien
partitive ryhtymistä ryhtymisiä
inessive ryhtymisessä ryhtymisissä
elative ryhtymisestä ryhtymisistä
illative ryhtymiseen ryhtymisiin
adessive ryhtymisellä ryhtymisillä
ablative ryhtymiseltä ryhtymisiltä
allative ryhtymiselle ryhtymisille
essive ryhtymisenä ryhtymisinä
translative ryhtymiseksi ryhtymisiksi
abessive ryhtymisettä ryhtymisittä
instructive ryhtymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ryhtyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)