ruvettua

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rupi +‎ -ttua

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈruʋetːuɑˣ/, [ˈruʋe̞t̪̚ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation(key): ru‧vet‧tua

Verb

[edit]

ruvettua

  1. Synonym of rupeutua

Conjugation

[edit]
Inflection of ruvettua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruvetun en ruvetu 1st sing. olen ruvettunut en ole ruvettunut
2nd sing. ruvetut et ruvetu 2nd sing. olet ruvettunut et ole ruvettunut
3rd sing. ruvettuu ei ruvetu 3rd sing. on ruvettunut ei ole ruvettunut
1st plur. ruvetumme emme ruvetu 1st plur. olemme ruvettuneet emme ole ruvettuneet
2nd plur. ruvetutte ette ruvetu 2nd plur. olette ruvettuneet ette ole ruvettuneet
3rd plur. ruvettuvat eivät ruvetu 3rd plur. ovat ruvettuneet eivät ole ruvettuneet
passive ruvetutaan ei ruvetuta passive on ruvetuttu ei ole ruvetuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruvetuin en ruvettunut 1st sing. olin ruvettunut en ollut ruvettunut
2nd sing. ruvetuit et ruvettunut 2nd sing. olit ruvettunut et ollut ruvettunut
3rd sing. ruvettui ei ruvettunut 3rd sing. oli ruvettunut ei ollut ruvettunut
1st plur. ruvetuimme emme ruvettuneet 1st plur. olimme ruvettuneet emme olleet ruvettuneet
2nd plur. ruvetuitte ette ruvettuneet 2nd plur. olitte ruvettuneet ette olleet ruvettuneet
3rd plur. ruvettuivat eivät ruvettuneet 3rd plur. olivat ruvettuneet eivät olleet ruvettuneet
passive ruvetuttiin ei ruvetuttu passive oli ruvetuttu ei ollut ruvetuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruvettuisin en ruvettuisi 1st sing. olisin ruvettunut en olisi ruvettunut
2nd sing. ruvettuisit et ruvettuisi 2nd sing. olisit ruvettunut et olisi ruvettunut
3rd sing. ruvettuisi ei ruvettuisi 3rd sing. olisi ruvettunut ei olisi ruvettunut
1st plur. ruvettuisimme emme ruvettuisi 1st plur. olisimme ruvettuneet emme olisi ruvettuneet
2nd plur. ruvettuisitte ette ruvettuisi 2nd plur. olisitte ruvettuneet ette olisi ruvettuneet
3rd plur. ruvettuisivat eivät ruvettuisi 3rd plur. olisivat ruvettuneet eivät olisi ruvettuneet
passive ruvetuttaisiin ei ruvetuttaisi passive olisi ruvetuttu ei olisi ruvetuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ruvetu älä ruvetu 2nd sing.
3rd sing. ruvettukoon älköön ruvettuko 3rd sing. olkoon ruvettunut älköön olko ruvettunut
1st plur. ruvettukaamme älkäämme ruvettuko 1st plur.
2nd plur. ruvettukaa älkää ruvettuko 2nd plur.
3rd plur. ruvettukoot älkööt ruvettuko 3rd plur. olkoot ruvettuneet älkööt olko ruvettuneet
passive ruvetuttakoon älköön ruvetuttako passive olkoon ruvetuttu älköön olko ruvetuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ruvettunen en ruvettune 1st sing. lienen ruvettunut en liene ruvettunut
2nd sing. ruvettunet et ruvettune 2nd sing. lienet ruvettunut et liene ruvettunut
3rd sing. ruvettunee ei ruvettune 3rd sing. lienee ruvettunut ei liene ruvettunut
1st plur. ruvettunemme emme ruvettune 1st plur. lienemme ruvettuneet emme liene ruvettuneet
2nd plur. ruvettunette ette ruvettune 2nd plur. lienette ruvettuneet ette liene ruvettuneet
3rd plur. ruvettunevat eivät ruvettune 3rd plur. lienevät ruvettuneet eivät liene ruvettuneet
passive ruvetuttaneen ei ruvetuttane passive lienee ruvetuttu ei liene ruvetuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ruvettua present ruvettuva ruvetuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ruvettuakseni ruvettuaksemme
2nd ruvettuaksesi ruvettuaksenne
3rd ruvettuakseen
ruvettuaksensa
past ruvettunut ruvetuttu
2nd inessive2 ruvettuessa ruvetuttaessa agent4 ruvettuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ruvettuessani ruvettuessamme
2nd ruvettuessasi ruvettuessanne
3rd ruvettuessaan
ruvettuessansa
negative ruvettumaton
instructive ruvettuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ruvettumassa
elative ruvettumasta
illative ruvettumaan
adessive ruvettumalla
abessive ruvettumatta
instructive ruvettuman ruvetuttaman
4th3 verbal noun ruvettuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ruvettumaisillani ruvettumaisillamme
2nd ruvettumaisillasi ruvettumaisillanne
3rd ruvettumaisillaan
ruvettumaisillansa

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]