ruumis

Estonian

Noun

ruumis

1. inessive singular of ruum

Finnish

Alternative forms

• rumis (obsolete or dialectal)

Etymology

From Proto-Finnic *ruumis. Cognates include Ingrian ruumis, Karelian ruumis and Votic ruumiz.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈruːmis/, [ˈruːmis̠]
• Rhymes: -uːmis
• Hyphenation^(key): ruu‧mis

Noun

ruumis

1. body (of a living being)

   Synonyms: keho, vartalo, (biology) sooma

2. corpse, cadaver

   Synonyms: kalmo, (informal) raato

   Ne on eri miehet, jotka ruumiita tekee ja jotka niitä pesee. (adage)

   There are two kinds of men, those who leave corpses and those who wash them. [= Some people do the hard work, and the others do what couldn't be done without those who do the hard work.]

Declension

Inflection of ruumis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative		ruumis	ruumiit
genitive		ruumiin	ruumiiden ruumiitten
partitive		ruumista	ruumiita
illative		ruumiiseen	ruumiisiin
		singular	plural
nominative		ruumis	ruumiit
accusative	nom.	ruumis	ruumiit
	gen.	ruumiin
genitive		ruumiin	ruumiiden ruumiitten ruumisten rare
partitive		ruumista	ruumiita
inessive		ruumiissa	ruumiissa
elative		ruumiista	ruumiista
illative		ruumiiseen	ruumiisiin ruumiihin rare
adessive		ruumiilla	ruumiilla
ablative		ruumiilta	ruumiilta
allative		ruumiille	ruumiille
essive		ruumiina	ruumiina
translative		ruumiiksi	ruumiiksi
abessive		ruumiitta	ruumiitta
instructive		—	ruumiin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ruumis (Kotus type 41/vieras, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ruumiini ruumiini accusative nom. ruumiini ruumiini gen. ruumiini genitive ruumiini ruumiideni ruumiitteni ruumisteni rare partitive ruumistani ruumiitani inessive ruumiissani ruumiissani elative ruumiistani ruumiistani illative ruumiiseeni ruumiisiini ruumiihini rare adessive ruumiillani ruumiillani ablative ruumiiltani ruumiiltani allative ruumiilleni ruumiilleni essive ruumiinani ruumiinani translative ruumiikseni ruumiikseni abessive ruumiittani ruumiittani instructive — — comitative — ruumiineni second-person singular possessor singular plural nominative ruumiisi ruumiisi accusative nom. ruumiisi ruumiisi gen. ruumiisi genitive ruumiisi ruumiidesi ruumiittesi ruumistesi rare partitive ruumistasi ruumiitasi inessive ruumiissasi ruumiissasi elative ruumiistasi ruumiistasi illative ruumiiseesi ruumiisiisi ruumiihisi rare adessive ruumiillasi ruumiillasi ablative ruumiiltasi ruumiiltasi allative ruumiillesi ruumiillesi essive ruumiinasi ruumiinasi translative ruumiiksesi ruumiiksesi abessive ruumiittasi ruumiittasi instructive — — comitative — ruumiinesi first-person plural possessor singular plural nominative ruumiimme ruumiimme accusative nom. ruumiimme ruumiimme gen. ruumiimme genitive ruumiimme ruumiidemme ruumiittemme ruumistemme rare partitive ruumistamme ruumiitamme inessive ruumiissamme ruumiissamme elative ruumiistamme ruumiistamme illative ruumiiseemme ruumiisiimme ruumiihimme rare adessive ruumiillamme ruumiillamme ablative ruumiiltamme ruumiiltamme allative ruumiillemme ruumiillemme essive ruumiinamme ruumiinamme translative ruumiiksemme ruumiiksemme abessive ruumiittamme ruumiittamme instructive — — comitative — ruumiinemme second-person plural possessor singular plural nominative ruumiinne ruumiinne accusative nom. ruumiinne ruumiinne gen. ruumiinne genitive ruumiinne ruumiidenne ruumiittenne ruumistenne rare partitive ruumistanne ruumiitanne inessive ruumiissanne ruumiissanne elative ruumiistanne ruumiistanne illative ruumiiseenne ruumiisiinne ruumiihinne rare adessive ruumiillanne ruumiillanne ablative ruumiiltanne ruumiiltanne allative ruumiillenne ruumiillenne essive ruumiinanne ruumiinanne translative ruumiiksenne ruumiiksenne abessive ruumiittanne ruumiittanne instructive — — comitative — ruumiinenne third-person possessor singular plural nominative ruumiinsa ruumiinsa accusative nom. ruumiinsa ruumiinsa gen. ruumiinsa genitive ruumiinsa ruumiidensa ruumiittensa ruumistensa rare partitive ruumistaan ruumistansa ruumiitaan ruumiitansa inessive ruumiissaan ruumiissansa ruumiissaan ruumiissansa elative ruumiistaan ruumiistansa ruumiistaan ruumiistansa illative ruumiiseensa ruumiisiinsa ruumiihinsa rare adessive ruumiillaan ruumiillansa ruumiillaan ruumiillansa ablative ruumiiltaan ruumiiltansa ruumiiltaan ruumiiltansa allative ruumiilleen ruumiillensa ruumiilleen ruumiillensa essive ruumiinaan ruumiinansa ruumiinaan ruumiinansa translative ruumiikseen ruumiiksensa ruumiikseen ruumiiksensa abessive ruumiittaan ruumiittansa ruumiittaan ruumiittansa instructive — — comitative — ruumiineen ruumiinensa

Derived terms

• ruumiillinen
• ruumiiton
• ruumistua

 

compounds

• alaruumis
• astraaliruumis
• eturuumis
• ihmisruumis
• keskiruumis
• litteäruumiinen
• ruumiinasento
• ruumiinavaus
• ruumiinhaju
• ruumiinharjoitus
• ruumiinjäsen
• ruumiinkieli
• ruumiinkulttuuri
• ruumiinkuva
• ruumiinliikunta
• ruumiinlämpö
• ruumiinmato
• ruumiinmukainen
• ruumiinmyötäinen
• ruumiinneste
• ruumiinosa
• ruumiinpaino
• ruumiinpeite
• ruumiinpesijä
• ruumiinpesu
• ruumiinpoltto
• ruumiinrakenne
• ruumiinrangaistus
• ruumiinryöstäjä
• ruumiinryöstö
• ruumiinsiunaus
• ruumiintarkastus
• ruumiintoiminto
• ruumiinvalvojaiset
• ruumiinvamma
• ruumiinvoima
• ruumiistapoistuminen
• ruumisarkku
• ruumisauto
• ruumishauta
• ruumishautaus
• ruumishuone
• ruumiskalmisto
• ruumiskasa
• ruumiskellari
• ruumiskirstu
• ruumiskoira
• ruumiskylmiö
• ruumislauta
• ruumislöytö
• ruumismyrkky
• ruumispaarit
• ruumispussi
• ruumissaarna
• ruumissaatto
• ruumisvaatteet
• ruumisvaunut
• suoruumis
• takaruumis
• valtioruumis
• yläruumis

 

Further reading

• “ruumis”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *ruumis. Cognates include Finnish ruumis and Votic ruumõz.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈruːmis/, [ˈruːmĭz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈruːmis/, [ˈruːmiʒ̥]
• Rhymes: -uːmis
• Hyphenation: ruu‧mis

Noun

ruumis

1. Synonym of ruume
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 103:

     Hänen kalanmu[k]ain ruumis i häntä ollaa mukaiset ujumista vart.

     His fishlike body and tail are fitting for swimming.

Declension

Declension of ruumis (type 2/patsas, no gradation)
	singular	plural
nominative	ruumis	ruumiit
genitive	ruumiin	ruumiin
partitive	ruumista, ruumist	ruumiita, ruumija
illative	ruumiisse	ruumiisse
inessive	ruumiis	ruumiis
elative	ruumiist	ruumiist
allative	ruumiille	ruumiille
adessive	ruumiil	ruumiil
ablative	ruumiilt	ruumiilt
translative	ruumiiks	ruumiiks
essive	ruumiinna, ruumiin	ruumiinna, ruumiin
exessive1)	ruumiint	ruumiint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 494