rumis

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrumis/, [ˈrumis̠]
• Rhymes: -umis
• Hyphenation^(key): ru‧mis

Noun

rumis

1. (obsolete or dialectal) Alternative form of ruumis (“corpse, body”).
   • 1776, The Holy Bible, 1 Corinthians 12:12:

     Rumis on yxi, ia henelle ombi quitengi monda Jäsende, Mutta caiki iäsenet ydhest Rumista, echke he ouat usia, ouat he quitengin yxi Rumis.

     Rumis on yksi, ja hänellä ompi kuitenki monta jäsentä, mutta kaikki jäsenet yhdest rumista, ehkä he ovat uusia, ovat he kuitenkin yksi rumis.

     For as the body is one, and hath many members, and all the members of that one body, being many, are one body

   • First recorded in 1925, trad. (lyrics and music), “Härmän häät”:

     Härmässä häät oli kauhiat, / siellä juotihin ja tapeltihin. / Pirtin perältä porraspäähän / rumihia kannettihin.

     There was a terrible wedding in Härmä, / where they drank and fought. / From the back of the house to the top of the stairs / they carried the corpses.

Declension

Inflection of rumis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative		rumis	rumiit
genitive		rumiin	rumiiden rumiitten
partitive		rumista	rumiita
illative		rumiiseen	rumiisiin
		singular	plural
nominative		rumis	rumiit
accusative	nom.	rumis	rumiit
	gen.	rumiin
genitive		rumiin	rumiiden rumiitten rumisten rare
partitive		rumista	rumiita
inessive		rumiissa	rumiissa
elative		rumiista	rumiista
illative		rumiiseen	rumiisiin rumiihin rare
adessive		rumiilla	rumiilla
ablative		rumiilta	rumiilta
allative		rumiille	rumiille
essive		rumiina	rumiina
translative		rumiiksi	rumiiksi
abessive		rumiitta	rumiitta
instructive		—	rumiin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rumis (Kotus type 41/vieras, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rumiini rumiini accusative nom. rumiini rumiini gen. rumiini genitive rumiini rumiideni rumiitteni rumisteni rare partitive rumistani rumiitani inessive rumiissani rumiissani elative rumiistani rumiistani illative rumiiseeni rumiisiini rumiihini rare adessive rumiillani rumiillani ablative rumiiltani rumiiltani allative rumiilleni rumiilleni essive rumiinani rumiinani translative rumiikseni rumiikseni abessive rumiittani rumiittani instructive — — comitative — rumiineni second-person singular possessor singular plural nominative rumiisi rumiisi accusative nom. rumiisi rumiisi gen. rumiisi genitive rumiisi rumiidesi rumiittesi rumistesi rare partitive rumistasi rumiitasi inessive rumiissasi rumiissasi elative rumiistasi rumiistasi illative rumiiseesi rumiisiisi rumiihisi rare adessive rumiillasi rumiillasi ablative rumiiltasi rumiiltasi allative rumiillesi rumiillesi essive rumiinasi rumiinasi translative rumiiksesi rumiiksesi abessive rumiittasi rumiittasi instructive — — comitative — rumiinesi first-person plural possessor singular plural nominative rumiimme rumiimme accusative nom. rumiimme rumiimme gen. rumiimme genitive rumiimme rumiidemme rumiittemme rumistemme rare partitive rumistamme rumiitamme inessive rumiissamme rumiissamme elative rumiistamme rumiistamme illative rumiiseemme rumiisiimme rumiihimme rare adessive rumiillamme rumiillamme ablative rumiiltamme rumiiltamme allative rumiillemme rumiillemme essive rumiinamme rumiinamme translative rumiiksemme rumiiksemme abessive rumiittamme rumiittamme instructive — — comitative — rumiinemme second-person plural possessor singular plural nominative rumiinne rumiinne accusative nom. rumiinne rumiinne gen. rumiinne genitive rumiinne rumiidenne rumiittenne rumistenne rare partitive rumistanne rumiitanne inessive rumiissanne rumiissanne elative rumiistanne rumiistanne illative rumiiseenne rumiisiinne rumiihinne rare adessive rumiillanne rumiillanne ablative rumiiltanne rumiiltanne allative rumiillenne rumiillenne essive rumiinanne rumiinanne translative rumiiksenne rumiiksenne abessive rumiittanne rumiittanne instructive — — comitative — rumiinenne third-person possessor singular plural nominative rumiinsa rumiinsa accusative nom. rumiinsa rumiinsa gen. rumiinsa genitive rumiinsa rumiidensa rumiittensa rumistensa rare partitive rumistaan rumistansa rumiitaan rumiitansa inessive rumiissaan rumiissansa rumiissaan rumiissansa elative rumiistaan rumiistansa rumiistaan rumiistansa illative rumiiseensa rumiisiinsa rumiihinsa rare adessive rumiillaan rumiillansa rumiillaan rumiillansa ablative rumiiltaan rumiiltansa rumiiltaan rumiiltansa allative rumiilleen rumiillensa rumiilleen rumiillensa essive rumiinaan rumiinansa rumiinaan rumiinansa translative rumiikseen rumiiksensa rumiikseen rumiiksensa abessive rumiittaan rumiittansa rumiittaan rumiittansa instructive — — comitative — rumiineen rumiinensa

Gothic

Romanization

rumis

1. Romanization of 𐍂𐌿𐌼𐌹𐍃

Latin

Noun

rū̆mis f (genitive rū̆mis); third declension

1. Alternative form of rū̆ma (“teat”)
   • 116 BCE – 27 BCE, Marcus Terentius Varro, Agricultural Topics 2.11.4.5:

     ⟨in⟩ lactis duos congios addunt coagulum magnitudine oleae, ut coeat, quod melius leporinum et haedinum quam agninum. alii pro coagulo addunt de fici ramo lac et acetum, aspargunt item aliis aliquot rebus, quod Graeci appellant ali⟨i⟩ ὀπόν, ali⟨i⟩ δάκρυον. Non negarim, inquam, ideo aput divae Ruminae sacellum a pastoribus satam ficum. ibi enim solent sacrificari lacte pro vino et [pro] lactentibus. mamma[e] enim rumis [sive ruminare], ut ante dicebant: a rumi etiam nunc dicuntur subrumi agni, lactantes a lacte.

   • c. 77 CE – 79 CE, Pliny the Elder, Naturalis Historia 15.77:

     Colitur ficus arbor in foro ipso ac comitio Romae nata, sacr⟨a⟩ fulg⟨u⟩ribus ibi conditis magisque ob memoriam eius quae, nutrix Romuli ac Remi, conditores imperii in Lupercali prima protexit, rumi⟨n⟩alis appellata, quoniam sub ea inventa est lupa infantibus praebens rumim (ita vocabant mammam), miraculo ex aere iuxta dicato, tamquam in comitium sponte transisset Atto Navio augurante.

Further reading

• “rumis”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
• rumis in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette.