ruuhkaantua

Finnish

Etymology

ruuhka +‎ -antua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈruːhkɑːntuɑˣ/, [ˈruːxkɑ̝ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): ruuh‧kaan‧tua

Verb

ruuhkaantua

1. (intransitive) Alternative form of ruuhkautua

Conjugation

Inflection of ruuhkaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruuhkaannun	en ruuhkaannu	1st sing.	olen ruuhkaantunut	en ole ruuhkaantunut
2nd sing.		ruuhkaannut	et ruuhkaannu	2nd sing.	olet ruuhkaantunut	et ole ruuhkaantunut
3rd sing.		ruuhkaantuu	ei ruuhkaannu	3rd sing.	on ruuhkaantunut	ei ole ruuhkaantunut
1st plur.		ruuhkaannumme	emme ruuhkaannu	1st plur.	olemme ruuhkaantuneet	emme ole ruuhkaantuneet
2nd plur.		ruuhkaannutte	ette ruuhkaannu	2nd plur.	olette ruuhkaantuneet	ette ole ruuhkaantuneet
3rd plur.		ruuhkaantuvat	eivät ruuhkaannu	3rd plur.	ovat ruuhkaantuneet	eivät ole ruuhkaantuneet
passive		ruuhkaannutaan	ei ruuhkaannuta	passive	on ruuhkaannuttu	ei ole ruuhkaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruuhkaannuin	en ruuhkaantunut	1st sing.	olin ruuhkaantunut	en ollut ruuhkaantunut
2nd sing.		ruuhkaannuit	et ruuhkaantunut	2nd sing.	olit ruuhkaantunut	et ollut ruuhkaantunut
3rd sing.		ruuhkaantui	ei ruuhkaantunut	3rd sing.	oli ruuhkaantunut	ei ollut ruuhkaantunut
1st plur.		ruuhkaannuimme	emme ruuhkaantuneet	1st plur.	olimme ruuhkaantuneet	emme olleet ruuhkaantuneet
2nd plur.		ruuhkaannuitte	ette ruuhkaantuneet	2nd plur.	olitte ruuhkaantuneet	ette olleet ruuhkaantuneet
3rd plur.		ruuhkaantuivat	eivät ruuhkaantuneet	3rd plur.	olivat ruuhkaantuneet	eivät olleet ruuhkaantuneet
passive		ruuhkaannuttiin	ei ruuhkaannuttu	passive	oli ruuhkaannuttu	ei ollut ruuhkaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruuhkaantuisin	en ruuhkaantuisi	1st sing.	olisin ruuhkaantunut	en olisi ruuhkaantunut
2nd sing.		ruuhkaantuisit	et ruuhkaantuisi	2nd sing.	olisit ruuhkaantunut	et olisi ruuhkaantunut
3rd sing.		ruuhkaantuisi	ei ruuhkaantuisi	3rd sing.	olisi ruuhkaantunut	ei olisi ruuhkaantunut
1st plur.		ruuhkaantuisimme	emme ruuhkaantuisi	1st plur.	olisimme ruuhkaantuneet	emme olisi ruuhkaantuneet
2nd plur.		ruuhkaantuisitte	ette ruuhkaantuisi	2nd plur.	olisitte ruuhkaantuneet	ette olisi ruuhkaantuneet
3rd plur.		ruuhkaantuisivat	eivät ruuhkaantuisi	3rd plur.	olisivat ruuhkaantuneet	eivät olisi ruuhkaantuneet
passive		ruuhkaannuttaisiin	ei ruuhkaannuttaisi	passive	olisi ruuhkaannuttu	ei olisi ruuhkaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ruuhkaannu	älä ruuhkaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ruuhkaantukoon	älköön ruuhkaantuko	3rd sing.	olkoon ruuhkaantunut	älköön olko ruuhkaantunut
1st plur.		ruuhkaantukaamme	älkäämme ruuhkaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ruuhkaantukaa	älkää ruuhkaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ruuhkaantukoot	älkööt ruuhkaantuko	3rd plur.	olkoot ruuhkaantuneet	älkööt olko ruuhkaantuneet
passive		ruuhkaannuttakoon	älköön ruuhkaannuttako	passive	olkoon ruuhkaannuttu	älköön olko ruuhkaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruuhkaantunen	en ruuhkaantune	1st sing.	lienen ruuhkaantunut	en liene ruuhkaantunut
2nd sing.		ruuhkaantunet	et ruuhkaantune	2nd sing.	lienet ruuhkaantunut	et liene ruuhkaantunut
3rd sing.		ruuhkaantunee	ei ruuhkaantune	3rd sing.	lienee ruuhkaantunut	ei liene ruuhkaantunut
1st plur.		ruuhkaantunemme	emme ruuhkaantune	1st plur.	lienemme ruuhkaantuneet	emme liene ruuhkaantuneet
2nd plur.		ruuhkaantunette	ette ruuhkaantune	2nd plur.	lienette ruuhkaantuneet	ette liene ruuhkaantuneet
3rd plur.		ruuhkaantunevat	eivät ruuhkaantune	3rd plur.	lienevät ruuhkaantuneet	eivät liene ruuhkaantuneet
passive		ruuhkaannuttaneen	ei ruuhkaannuttane	passive	lienee ruuhkaannuttu	ei liene ruuhkaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ruuhkaantua		present	ruuhkaantuva	ruuhkaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruuhkaantuakseni ruuhkaantuaksemme 2nd ruuhkaantuaksesi ruuhkaantuaksenne 3rd ruuhkaantuakseen ruuhkaantuaksensa		past	ruuhkaantunut	ruuhkaannuttu
2nd	inessive2	ruuhkaantuessa	ruuhkaannuttaessa	agent4	ruuhkaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruuhkaantuessani ruuhkaantuessamme 2nd ruuhkaantuessasi ruuhkaantuessanne 3rd ruuhkaantuessaan ruuhkaantuessansa		negative	ruuhkaantumaton
	instructive	ruuhkaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ruuhkaantumassa	—
	elative	ruuhkaantumasta	—
	illative	ruuhkaantumaan	—
	adessive	ruuhkaantumalla	—
	abessive	ruuhkaantumatta	—
	instructive	ruuhkaantuman	ruuhkaannuttaman
4th3	verbal noun	ruuhkaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruuhkaantumaisillani ruuhkaantumaisillamme 2nd ruuhkaantumaisillasi ruuhkaantumaisillanne 3rd ruuhkaantumaisillaan ruuhkaantumaisillansa

Further reading

• “ruuhkaantua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03