Jump to content

rutinoitua

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rutiini +‎ -oitua

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrutinoi̯tuɑˣ/, [ˈrut̪iˌno̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Hyphenation(key): ru‧ti‧noi‧tua

Verb

[edit]

rutinoitua

  1. (intransitive) to become routined

Conjugation

[edit]
Inflection of rutinoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rutinoidun en rutinoidu 1st sing. olen rutinoitunut en ole rutinoitunut
2nd sing. rutinoidut et rutinoidu 2nd sing. olet rutinoitunut et ole rutinoitunut
3rd sing. rutinoituu ei rutinoidu 3rd sing. on rutinoitunut ei ole rutinoitunut
1st plur. rutinoidumme emme rutinoidu 1st plur. olemme rutinoituneet emme ole rutinoituneet
2nd plur. rutinoidutte ette rutinoidu 2nd plur. olette rutinoituneet ette ole rutinoituneet
3rd plur. rutinoituvat eivät rutinoidu 3rd plur. ovat rutinoituneet eivät ole rutinoituneet
passive rutinoidutaan ei rutinoiduta passive on rutinoiduttu ei ole rutinoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rutinoiduin en rutinoitunut 1st sing. olin rutinoitunut en ollut rutinoitunut
2nd sing. rutinoiduit et rutinoitunut 2nd sing. olit rutinoitunut et ollut rutinoitunut
3rd sing. rutinoitui ei rutinoitunut 3rd sing. oli rutinoitunut ei ollut rutinoitunut
1st plur. rutinoiduimme emme rutinoituneet 1st plur. olimme rutinoituneet emme olleet rutinoituneet
2nd plur. rutinoiduitte ette rutinoituneet 2nd plur. olitte rutinoituneet ette olleet rutinoituneet
3rd plur. rutinoituivat eivät rutinoituneet 3rd plur. olivat rutinoituneet eivät olleet rutinoituneet
passive rutinoiduttiin ei rutinoiduttu passive oli rutinoiduttu ei ollut rutinoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rutinoituisin en rutinoituisi 1st sing. olisin rutinoitunut en olisi rutinoitunut
2nd sing. rutinoituisit et rutinoituisi 2nd sing. olisit rutinoitunut et olisi rutinoitunut
3rd sing. rutinoituisi ei rutinoituisi 3rd sing. olisi rutinoitunut ei olisi rutinoitunut
1st plur. rutinoituisimme emme rutinoituisi 1st plur. olisimme rutinoituneet emme olisi rutinoituneet
2nd plur. rutinoituisitte ette rutinoituisi 2nd plur. olisitte rutinoituneet ette olisi rutinoituneet
3rd plur. rutinoituisivat eivät rutinoituisi 3rd plur. olisivat rutinoituneet eivät olisi rutinoituneet
passive rutinoiduttaisiin ei rutinoiduttaisi passive olisi rutinoiduttu ei olisi rutinoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. rutinoidu älä rutinoidu 2nd sing.
3rd sing. rutinoitukoon älköön rutinoituko 3rd sing. olkoon rutinoitunut älköön olko rutinoitunut
1st plur. rutinoitukaamme älkäämme rutinoituko 1st plur.
2nd plur. rutinoitukaa älkää rutinoituko 2nd plur.
3rd plur. rutinoitukoot älkööt rutinoituko 3rd plur. olkoot rutinoituneet älkööt olko rutinoituneet
passive rutinoiduttakoon älköön rutinoiduttako passive olkoon rutinoiduttu älköön olko rutinoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. rutinoitunen en rutinoitune 1st sing. lienen rutinoitunut en liene rutinoitunut
2nd sing. rutinoitunet et rutinoitune 2nd sing. lienet rutinoitunut et liene rutinoitunut
3rd sing. rutinoitunee ei rutinoitune 3rd sing. lienee rutinoitunut ei liene rutinoitunut
1st plur. rutinoitunemme emme rutinoitune 1st plur. lienemme rutinoituneet emme liene rutinoituneet
2nd plur. rutinoitunette ette rutinoitune 2nd plur. lienette rutinoituneet ette liene rutinoituneet
3rd plur. rutinoitunevat eivät rutinoitune 3rd plur. lienevät rutinoituneet eivät liene rutinoituneet
passive rutinoiduttaneen ei rutinoiduttane passive lienee rutinoiduttu ei liene rutinoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st rutinoitua present rutinoituva rutinoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rutinoituakseni rutinoituaksemme
2nd rutinoituaksesi rutinoituaksenne
3rd rutinoituakseen
rutinoituaksensa
past rutinoitunut rutinoiduttu
2nd inessive2 rutinoituessa rutinoiduttaessa agent4 rutinoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rutinoituessani rutinoituessamme
2nd rutinoituessasi rutinoituessanne
3rd rutinoituessaan
rutinoituessansa
negative rutinoitumaton
instructive rutinoituen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive rutinoitumassa
elative rutinoitumasta
illative rutinoitumaan
adessive rutinoitumalla
abessive rutinoitumatta
instructive rutinoituman rutinoiduttaman
4th3 verbal noun rutinoituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st rutinoitumaisillani rutinoitumaisillamme
2nd rutinoitumaisillasi rutinoitumaisillanne
3rd rutinoitumaisillaan
rutinoitumaisillansa

Derived terms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]