ruskua

Finnish

Etymology

Onomatopetic verb.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈruskuɑˣ/, [ˈrus̠kuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uskuɑ
• Hyphenation^(key): rus‧kua

Verb

ruskua

1. (intransitive) to crunch, crack

Conjugation

Inflection of ruskua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruskun	en rusku	1st sing.	olen ruskunut	en ole ruskunut
2nd sing.		ruskut	et rusku	2nd sing.	olet ruskunut	et ole ruskunut
3rd sing.		ruskuu	ei rusku	3rd sing.	on ruskunut	ei ole ruskunut
1st plur.		ruskumme	emme rusku	1st plur.	olemme ruskuneet	emme ole ruskuneet
2nd plur.		ruskutte	ette rusku	2nd plur.	olette ruskuneet	ette ole ruskuneet
3rd plur.		ruskuvat	eivät rusku	3rd plur.	ovat ruskuneet	eivät ole ruskuneet
passive		ruskutaan	ei ruskuta	passive	on ruskuttu	ei ole ruskuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruskuin	en ruskunut	1st sing.	olin ruskunut	en ollut ruskunut
2nd sing.		ruskuit	et ruskunut	2nd sing.	olit ruskunut	et ollut ruskunut
3rd sing.		ruskui	ei ruskunut	3rd sing.	oli ruskunut	ei ollut ruskunut
1st plur.		ruskuimme	emme ruskuneet	1st plur.	olimme ruskuneet	emme olleet ruskuneet
2nd plur.		ruskuitte	ette ruskuneet	2nd plur.	olitte ruskuneet	ette olleet ruskuneet
3rd plur.		ruskuivat	eivät ruskuneet	3rd plur.	olivat ruskuneet	eivät olleet ruskuneet
passive		ruskuttiin	ei ruskuttu	passive	oli ruskuttu	ei ollut ruskuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruskuisin	en ruskuisi	1st sing.	olisin ruskunut	en olisi ruskunut
2nd sing.		ruskuisit	et ruskuisi	2nd sing.	olisit ruskunut	et olisi ruskunut
3rd sing.		ruskuisi	ei ruskuisi	3rd sing.	olisi ruskunut	ei olisi ruskunut
1st plur.		ruskuisimme	emme ruskuisi	1st plur.	olisimme ruskuneet	emme olisi ruskuneet
2nd plur.		ruskuisitte	ette ruskuisi	2nd plur.	olisitte ruskuneet	ette olisi ruskuneet
3rd plur.		ruskuisivat	eivät ruskuisi	3rd plur.	olisivat ruskuneet	eivät olisi ruskuneet
passive		ruskuttaisiin	ei ruskuttaisi	passive	olisi ruskuttu	ei olisi ruskuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rusku	älä rusku	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ruskukoon	älköön ruskuko	3rd sing.	olkoon ruskunut	älköön olko ruskunut
1st plur.		ruskukaamme	älkäämme ruskuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ruskukaa	älkää ruskuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ruskukoot	älkööt ruskuko	3rd plur.	olkoot ruskuneet	älkööt olko ruskuneet
passive		ruskuttakoon	älköön ruskuttako	passive	olkoon ruskuttu	älköön olko ruskuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruskunen	en ruskune	1st sing.	lienen ruskunut	en liene ruskunut
2nd sing.		ruskunet	et ruskune	2nd sing.	lienet ruskunut	et liene ruskunut
3rd sing.		ruskunee	ei ruskune	3rd sing.	lienee ruskunut	ei liene ruskunut
1st plur.		ruskunemme	emme ruskune	1st plur.	lienemme ruskuneet	emme liene ruskuneet
2nd plur.		ruskunette	ette ruskune	2nd plur.	lienette ruskuneet	ette liene ruskuneet
3rd plur.		ruskunevat	eivät ruskune	3rd plur.	lienevät ruskuneet	eivät liene ruskuneet
passive		ruskuttaneen	ei ruskuttane	passive	lienee ruskuttu	ei liene ruskuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ruskua		present	ruskuva	ruskuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruskuakseni ruskuaksemme 2nd ruskuaksesi ruskuaksenne 3rd ruskuakseen ruskuaksensa		past	ruskunut	ruskuttu
2nd	inessive2	ruskuessa	ruskuttaessa	agent4	ruskuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruskuessani ruskuessamme 2nd ruskuessasi ruskuessanne 3rd ruskuessaan ruskuessansa		negative	ruskumaton
	instructive	ruskuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ruskumassa	—
	elative	ruskumasta	—
	illative	ruskumaan	—
	adessive	ruskumalla	—
	abessive	ruskumatta	—
	instructive	ruskuman	ruskuttaman
4th3	verbal noun	ruskuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruskumaisillani ruskumaisillamme 2nd ruskumaisillasi ruskumaisillanne 3rd ruskumaisillaan ruskumaisillansa

Synonyms

• rusahdella

Further reading

• “ruskua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• Ruuska, arkuus, karuus, raksuu, rausku