ruskettuminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ruskettua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrusketːuminen/, [ˈrus̠k̟e̞t̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): rus‧ket‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

ruskettuminen

  1. verbal noun of ruskettua
    1. tanning, suntanning (becoming tanned)

Declension

[edit]
Inflection of ruskettuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ruskettuminen ruskettumiset
genitive ruskettumisen ruskettumisten
ruskettumisien
partitive ruskettumista ruskettumisia
illative ruskettumiseen ruskettumisiin
singular plural
nominative ruskettuminen ruskettumiset
accusative nom. ruskettuminen ruskettumiset
gen. ruskettumisen
genitive ruskettumisen ruskettumisten
ruskettumisien
partitive ruskettumista ruskettumisia
inessive ruskettumisessa ruskettumisissa
elative ruskettumisesta ruskettumisista
illative ruskettumiseen ruskettumisiin
adessive ruskettumisella ruskettumisilla
ablative ruskettumiselta ruskettumisilta
allative ruskettumiselle ruskettumisille
essive ruskettumisena ruskettumisina
translative ruskettumiseksi ruskettumisiksi
abessive ruskettumisetta ruskettumisitta
instructive ruskettumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruskettuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)