Jump to content

ruostuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ruostua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈruo̯stuminen/, [ˈruo̞̯s̠tuˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): ruos‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

ruostuminen

  1. verbal noun of ruostua
    1. rusting

Declension

[edit]
Inflection of ruostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ruostuminen ruostumiset
genitive ruostumisen ruostumisten
ruostumisien
partitive ruostumista ruostumisia
illative ruostumiseen ruostumisiin
singular plural
nominative ruostuminen ruostumiset
accusative nom. ruostuminen ruostumiset
gen. ruostumisen
genitive ruostumisen ruostumisten
ruostumisien
partitive ruostumista ruostumisia
inessive ruostumisessa ruostumisissa
elative ruostumisesta ruostumisista
illative ruostumiseen ruostumisiin
adessive ruostumisella ruostumisilla
ablative ruostumiselta ruostumisilta
allative ruostumiselle ruostumisille
essive ruostumisena ruostumisina
translative ruostumiseksi ruostumisiksi
abessive ruostumisetta ruostumisitta
instructive ruostumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)