Jump to content

riiteleminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

riidellä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈriːteleminen/, [ˈriːt̪e̞ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Hyphenation(key): rii‧te‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

riiteleminen

  1. verbal noun of riidellä
    1. quarrelling

Declension

[edit]
Inflection of riiteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative riiteleminen riitelemiset
genitive riitelemisen riitelemisten
riitelemisien
partitive riitelemistä riitelemisiä
illative riitelemiseen riitelemisiin
singular plural
nominative riiteleminen riitelemiset
accusative nom. riiteleminen riitelemiset
gen. riitelemisen
genitive riitelemisen riitelemisten
riitelemisien
partitive riitelemistä riitelemisiä
inessive riitelemisessä riitelemisissä
elative riitelemisestä riitelemisistä
illative riitelemiseen riitelemisiin
adessive riitelemisellä riitelemisillä
ablative riitelemiseltä riitelemisiltä
allative riitelemiselle riitelemisille
essive riitelemisenä riitelemisinä
translative riitelemiseksi riitelemisiksi
abessive riitelemisettä riitelemisittä
instructive riitelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of riiteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)