riippumaton

Finnish

Etymology 1

riippua (“to depend”) +‎ -maton. First attested in Carl Helenius: Suomalainen ja ruozalainen sanakirja ("Finnish and Swedish Dictionary", 1838).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːpːumɑton/, [ˈriːpːuˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): riip‧pu‧ma‧ton

Adjective

riippumaton (comparative riippumattomampi, superlative riippumattomin)

1. independent [with elative ‘of’] (not depending)

Declension

Inflection of riippumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		riippumaton	riippumattomat
genitive		riippumattoman	riippumattomien
partitive		riippumatonta	riippumattomia
illative		riippumattomaan	riippumattomiin
		singular	plural
nominative		riippumaton	riippumattomat
accusative	nom.	riippumaton	riippumattomat
	gen.	riippumattoman
genitive		riippumattoman	riippumattomien riippumatonten rare
partitive		riippumatonta	riippumattomia
inessive		riippumattomassa	riippumattomissa
elative		riippumattomasta	riippumattomista
illative		riippumattomaan	riippumattomiin
adessive		riippumattomalla	riippumattomilla
ablative		riippumattomalta	riippumattomilta
allative		riippumattomalle	riippumattomille
essive		riippumattomana	riippumattomina
translative		riippumattomaksi	riippumattomiksi
abessive		riippumattomatta	riippumattomitta
instructive		—	riippumattomin
comitative		—	riippumattomine

Possessive forms of riippumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative riippumattomani riippumattomani accusative nom. riippumattomani riippumattomani gen. riippumattomani genitive riippumattomani riippumattomieni riippumatonteni rare partitive riippumatontani riippumattomiani inessive riippumattomassani riippumattomissani elative riippumattomastani riippumattomistani illative riippumattomaani riippumattomiini adessive riippumattomallani riippumattomillani ablative riippumattomaltani riippumattomiltani allative riippumattomalleni riippumattomilleni essive riippumattomanani riippumattominani translative riippumattomakseni riippumattomikseni abessive riippumattomattani riippumattomittani instructive — — comitative — riippumattomineni second-person singular possessor singular plural nominative riippumattomasi riippumattomasi accusative nom. riippumattomasi riippumattomasi gen. riippumattomasi genitive riippumattomasi riippumattomiesi riippumatontesi rare partitive riippumatontasi riippumattomiasi inessive riippumattomassasi riippumattomissasi elative riippumattomastasi riippumattomistasi illative riippumattomaasi riippumattomiisi adessive riippumattomallasi riippumattomillasi ablative riippumattomaltasi riippumattomiltasi allative riippumattomallesi riippumattomillesi essive riippumattomanasi riippumattominasi translative riippumattomaksesi riippumattomiksesi abessive riippumattomattasi riippumattomittasi instructive — — comitative — riippumattominesi first-person plural possessor singular plural nominative riippumattomamme riippumattomamme accusative nom. riippumattomamme riippumattomamme gen. riippumattomamme genitive riippumattomamme riippumattomiemme riippumatontemme rare partitive riippumatontamme riippumattomiamme inessive riippumattomassamme riippumattomissamme elative riippumattomastamme riippumattomistamme illative riippumattomaamme riippumattomiimme adessive riippumattomallamme riippumattomillamme ablative riippumattomaltamme riippumattomiltamme allative riippumattomallemme riippumattomillemme essive riippumattomanamme riippumattominamme translative riippumattomaksemme riippumattomiksemme abessive riippumattomattamme riippumattomittamme instructive — — comitative — riippumattominemme second-person plural possessor singular plural nominative riippumattomanne riippumattomanne accusative nom. riippumattomanne riippumattomanne gen. riippumattomanne genitive riippumattomanne riippumattomienne riippumatontenne rare partitive riippumatontanne riippumattomianne inessive riippumattomassanne riippumattomissanne elative riippumattomastanne riippumattomistanne illative riippumattomaanne riippumattomiinne adessive riippumattomallanne riippumattomillanne ablative riippumattomaltanne riippumattomiltanne allative riippumattomallenne riippumattomillenne essive riippumattomananne riippumattominanne translative riippumattomaksenne riippumattomiksenne abessive riippumattomattanne riippumattomittanne instructive — — comitative — riippumattominenne third-person possessor singular plural nominative riippumattomansa riippumattomansa accusative nom. riippumattomansa riippumattomansa gen. riippumattomansa genitive riippumattomansa riippumattomiensa riippumatontensa rare partitive riippumatontaan riippumatontansa riippumattomiaan riippumattomiansa inessive riippumattomassaan riippumattomassansa riippumattomissaan riippumattomissansa elative riippumattomastaan riippumattomastansa riippumattomistaan riippumattomistansa illative riippumattomaansa riippumattomiinsa adessive riippumattomallaan riippumattomallansa riippumattomillaan riippumattomillansa ablative riippumattomaltaan riippumattomaltansa riippumattomiltaan riippumattomiltansa allative riippumattomalleen riippumattomallensa riippumattomilleen riippumattomillensa essive riippumattomanaan riippumattomanansa riippumattominaan riippumattominansa translative riippumattomakseen riippumattomaksensa riippumattomikseen riippumattomiksensa abessive riippumattomattaan riippumattomattansa riippumattomittaan riippumattomittansa instructive — — comitative — riippumattomineen riippumattominensa

Derived terms

• riippumattomasti
• riippumattomuus

 

compounds

• alustariippumaton
• järjestelmäriippumaton
• laiteriippumaton

 

Participle

riippumaton

1. negative participle of riippua

Further reading

• “riippumaton”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːpːuˌmɑton/, [ˈriːpːuˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): riippu‧maton

Noun

riippumaton

1. genitive singular of riippumatto