riimittäminen

Finnish

Etymology

riimittää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈriːmitːæminen/, [ˈriːmit̪̚ˌt̪æmine̞n]
• Rhymes: -æminen
• Hyphenation^(key): rii‧mit‧tä‧mi‧nen

Noun

riimittäminen

1. verbal noun of riimittää
   1. rhyming (composing or treating in verse)

Declension

Inflection of riimittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		riimittäminen	riimittämiset
genitive		riimittämisen	riimittämisten riimittämisien
partitive		riimittämistä	riimittämisiä
illative		riimittämiseen	riimittämisiin
		singular	plural
nominative		riimittäminen	riimittämiset
accusative	nom.	riimittäminen	riimittämiset
	gen.	riimittämisen
genitive		riimittämisen	riimittämisten riimittämisien
partitive		riimittämistä	riimittämisiä
inessive		riimittämisessä	riimittämisissä
elative		riimittämisestä	riimittämisistä
illative		riimittämiseen	riimittämisiin
adessive		riimittämisellä	riimittämisillä
ablative		riimittämiseltä	riimittämisiltä
allative		riimittämiselle	riimittämisille
essive		riimittämisenä	riimittämisinä
translative		riimittämiseksi	riimittämisiksi
abessive		riimittämisettä	riimittämisittä
instructive		—	riimittämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of riimittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative riimittämiseni riimittämiseni accusative nom. riimittämiseni riimittämiseni gen. riimittämiseni genitive riimittämiseni riimittämisteni riimittämisieni partitive riimittämistäni riimittämisiäni inessive riimittämisessäni riimittämisissäni elative riimittämisestäni riimittämisistäni illative riimittämiseeni riimittämisiini adessive riimittämiselläni riimittämisilläni ablative riimittämiseltäni riimittämisiltäni allative riimittämiselleni riimittämisilleni essive riimittämisenäni riimittämisinäni translative riimittämisekseni riimittämisikseni abessive riimittämisettäni riimittämisittäni instructive — — comitative — riimittämisineni second-person singular possessor singular plural nominative riimittämisesi riimittämisesi accusative nom. riimittämisesi riimittämisesi gen. riimittämisesi genitive riimittämisesi riimittämistesi riimittämisiesi partitive riimittämistäsi riimittämisiäsi inessive riimittämisessäsi riimittämisissäsi elative riimittämisestäsi riimittämisistäsi illative riimittämiseesi riimittämisiisi adessive riimittämiselläsi riimittämisilläsi ablative riimittämiseltäsi riimittämisiltäsi allative riimittämisellesi riimittämisillesi essive riimittämisenäsi riimittämisinäsi translative riimittämiseksesi riimittämisiksesi abessive riimittämisettäsi riimittämisittäsi instructive — — comitative — riimittämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative riimittämisemme riimittämisemme accusative nom. riimittämisemme riimittämisemme gen. riimittämisemme genitive riimittämisemme riimittämistemme riimittämisiemme partitive riimittämistämme riimittämisiämme inessive riimittämisessämme riimittämisissämme elative riimittämisestämme riimittämisistämme illative riimittämiseemme riimittämisiimme adessive riimittämisellämme riimittämisillämme ablative riimittämiseltämme riimittämisiltämme allative riimittämisellemme riimittämisillemme essive riimittämisenämme riimittämisinämme translative riimittämiseksemme riimittämisiksemme abessive riimittämisettämme riimittämisittämme instructive — — comitative — riimittämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative riimittämisenne riimittämisenne accusative nom. riimittämisenne riimittämisenne gen. riimittämisenne genitive riimittämisenne riimittämistenne riimittämisienne partitive riimittämistänne riimittämisiänne inessive riimittämisessänne riimittämisissänne elative riimittämisestänne riimittämisistänne illative riimittämiseenne riimittämisiinne adessive riimittämisellänne riimittämisillänne ablative riimittämiseltänne riimittämisiltänne allative riimittämisellenne riimittämisillenne essive riimittämisenänne riimittämisinänne translative riimittämiseksenne riimittämisiksenne abessive riimittämisettänne riimittämisittänne instructive — — comitative — riimittämisinenne third-person possessor singular plural nominative riimittämisensä riimittämisensä accusative nom. riimittämisensä riimittämisensä gen. riimittämisensä genitive riimittämisensä riimittämistensä riimittämisiensä partitive riimittämistään riimittämistänsä riimittämisiään riimittämisiänsä inessive riimittämisessään riimittämisessänsä riimittämisissään riimittämisissänsä elative riimittämisestään riimittämisestänsä riimittämisistään riimittämisistänsä illative riimittämiseensä riimittämisiinsä adessive riimittämisellään riimittämisellänsä riimittämisillään riimittämisillänsä ablative riimittämiseltään riimittämiseltänsä riimittämisiltään riimittämisiltänsä allative riimittämiselleen riimittämisellensä riimittämisilleen riimittämisillensä essive riimittämisenään riimittämisenänsä riimittämisinään riimittämisinänsä translative riimittämisekseen riimittämiseksensä riimittämisikseen riimittämisiksensä abessive riimittämisettään riimittämisettänsä riimittämisittään riimittämisittänsä instructive — — comitative — riimittämisineen riimittämisinensä