Jump to content

rientäminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rientää +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrie̯ntæminen/, [ˈrie̞̯n̪t̪æˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): rien‧tä‧mi‧nen

Noun

[edit]

rientäminen

  1. verbal noun of rientää
    1. rushing, hurrying (moving rapidly)

Declension

[edit]
Inflection of rientäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rientäminen rientämiset
genitive rientämisen rientämisten
rientämisien
partitive rientämistä rientämisiä
illative rientämiseen rientämisiin
singular plural
nominative rientäminen rientämiset
accusative nom. rientäminen rientämiset
gen. rientämisen
genitive rientämisen rientämisten
rientämisien
partitive rientämistä rientämisiä
inessive rientämisessä rientämisissä
elative rientämisestä rientämisistä
illative rientämiseen rientämisiin
adessive rientämisellä rientämisillä
ablative rientämiseltä rientämisiltä
allative rientämiselle rientämisille
essive rientämisenä rientämisinä
translative rientämiseksi rientämisiksi
abessive rientämisettä rientämisittä
instructive rientämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rientäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)