riemastuminen

Finnish

Etymology

riemastua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrie̯mɑstuminen/, [ˈrie̞̯mɑ̝s̠ˌtumine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): rie‧mas‧tu‧mi‧nen

Noun

riemastuminen

1. verbal noun of riemastua
   1. becoming overjoyed

Declension

Inflection of riemastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		riemastuminen	riemastumiset
genitive		riemastumisen	riemastumisten riemastumisien
partitive		riemastumista	riemastumisia
illative		riemastumiseen	riemastumisiin
		singular	plural
nominative		riemastuminen	riemastumiset
accusative	nom.	riemastuminen	riemastumiset
	gen.	riemastumisen
genitive		riemastumisen	riemastumisten riemastumisien
partitive		riemastumista	riemastumisia
inessive		riemastumisessa	riemastumisissa
elative		riemastumisesta	riemastumisista
illative		riemastumiseen	riemastumisiin
adessive		riemastumisella	riemastumisilla
ablative		riemastumiselta	riemastumisilta
allative		riemastumiselle	riemastumisille
essive		riemastumisena	riemastumisina
translative		riemastumiseksi	riemastumisiksi
abessive		riemastumisetta	riemastumisitta
instructive		—	riemastumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of riemastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative riemastumiseni riemastumiseni accusative nom. riemastumiseni riemastumiseni gen. riemastumiseni genitive riemastumiseni riemastumisteni riemastumisieni partitive riemastumistani riemastumisiani inessive riemastumisessani riemastumisissani elative riemastumisestani riemastumisistani illative riemastumiseeni riemastumisiini adessive riemastumisellani riemastumisillani ablative riemastumiseltani riemastumisiltani allative riemastumiselleni riemastumisilleni essive riemastumisenani riemastumisinani translative riemastumisekseni riemastumisikseni abessive riemastumisettani riemastumisittani instructive — — comitative — riemastumisineni second-person singular possessor singular plural nominative riemastumisesi riemastumisesi accusative nom. riemastumisesi riemastumisesi gen. riemastumisesi genitive riemastumisesi riemastumistesi riemastumisiesi partitive riemastumistasi riemastumisiasi inessive riemastumisessasi riemastumisissasi elative riemastumisestasi riemastumisistasi illative riemastumiseesi riemastumisiisi adessive riemastumisellasi riemastumisillasi ablative riemastumiseltasi riemastumisiltasi allative riemastumisellesi riemastumisillesi essive riemastumisenasi riemastumisinasi translative riemastumiseksesi riemastumisiksesi abessive riemastumisettasi riemastumisittasi instructive — — comitative — riemastumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative riemastumisemme riemastumisemme accusative nom. riemastumisemme riemastumisemme gen. riemastumisemme genitive riemastumisemme riemastumistemme riemastumisiemme partitive riemastumistamme riemastumisiamme inessive riemastumisessamme riemastumisissamme elative riemastumisestamme riemastumisistamme illative riemastumiseemme riemastumisiimme adessive riemastumisellamme riemastumisillamme ablative riemastumiseltamme riemastumisiltamme allative riemastumisellemme riemastumisillemme essive riemastumisenamme riemastumisinamme translative riemastumiseksemme riemastumisiksemme abessive riemastumisettamme riemastumisittamme instructive — — comitative — riemastumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative riemastumisenne riemastumisenne accusative nom. riemastumisenne riemastumisenne gen. riemastumisenne genitive riemastumisenne riemastumistenne riemastumisienne partitive riemastumistanne riemastumisianne inessive riemastumisessanne riemastumisissanne elative riemastumisestanne riemastumisistanne illative riemastumiseenne riemastumisiinne adessive riemastumisellanne riemastumisillanne ablative riemastumiseltanne riemastumisiltanne allative riemastumisellenne riemastumisillenne essive riemastumisenanne riemastumisinanne translative riemastumiseksenne riemastumisiksenne abessive riemastumisettanne riemastumisittanne instructive — — comitative — riemastumisinenne third-person possessor singular plural nominative riemastumisensa riemastumisensa accusative nom. riemastumisensa riemastumisensa gen. riemastumisensa genitive riemastumisensa riemastumistensa riemastumisiensa partitive riemastumistaan riemastumistansa riemastumisiaan riemastumisiansa inessive riemastumisessaan riemastumisessansa riemastumisissaan riemastumisissansa elative riemastumisestaan riemastumisestansa riemastumisistaan riemastumisistansa illative riemastumiseensa riemastumisiinsa adessive riemastumisellaan riemastumisellansa riemastumisillaan riemastumisillansa ablative riemastumiseltaan riemastumiseltansa riemastumisiltaan riemastumisiltansa allative riemastumiselleen riemastumisellensa riemastumisilleen riemastumisillensa essive riemastumisenaan riemastumisenansa riemastumisinaan riemastumisinansa translative riemastumisekseen riemastumiseksensa riemastumisikseen riemastumisiksensa abessive riemastumisettaan riemastumisettansa riemastumisittaan riemastumisittansa instructive — — comitative — riemastumisineen riemastumisinensa