Jump to content

retkeläinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

retki +‎ -läinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈretkelæi̯nen/, [ˈre̞t̪k̟e̞ˌlæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Hyphenation(key): ret‧ke‧läi‧nen

Noun

[edit]

retkeläinen

  1. hiker, camper (someone on a hike or camping trip)

Declension

[edit]
Inflection of retkeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative retkeläinen retkeläiset
genitive retkeläisen retkeläisten
retkeläisien
partitive retkeläistä retkeläisiä
illative retkeläiseen retkeläisiin
singular plural
nominative retkeläinen retkeläiset
accusative nom. retkeläinen retkeläiset
gen. retkeläisen
genitive retkeläisen retkeläisten
retkeläisien
partitive retkeläistä retkeläisiä
inessive retkeläisessä retkeläisissä
elative retkeläisestä retkeläisistä
illative retkeläiseen retkeläisiin
adessive retkeläisellä retkeläisillä
ablative retkeläiseltä retkeläisiltä
allative retkeläiselle retkeläisille
essive retkeläisenä retkeläisinä
translative retkeläiseksi retkeläisiksi
abessive retkeläisettä retkeläisittä
instructive retkeläisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of retkeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Further reading

[edit]