ravittu

Finnish

Etymology

ravita (“to nourish”) +‎ -ttu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑʋitːu(ˣ)/, [ˈrɑ̝ʋit̪ːu(ʔ)]
• Rhymes: -ɑʋitːu
• Hyphenation^(key): ra‧vit‧tu

Participle

ravittu

1. past passive participle of ravita

Declension

Inflection of ravittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		ravittu	ravitut
genitive		ravitun	ravittujen
partitive		ravittua	ravittuja
illative		ravittuun	ravittuihin
		singular	plural
nominative		ravittu	ravitut
accusative	nom.	ravittu	ravitut
	gen.	ravitun
genitive		ravitun	ravittujen
partitive		ravittua	ravittuja
inessive		ravitussa	ravituissa
elative		ravitusta	ravituista
illative		ravittuun	ravittuihin
adessive		ravitulla	ravituilla
ablative		ravitulta	ravituilta
allative		ravitulle	ravituille
essive		ravittuna	ravittuina
translative		ravituksi	ravituiksi
abessive		ravitutta	ravituitta
instructive		—	ravituin
comitative		—	ravittuine

Possessive forms of ravittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ravittuni ravittuni accusative nom. ravittuni ravittuni gen. ravittuni genitive ravittuni ravittujeni partitive ravittuani ravittujani inessive ravitussani ravituissani elative ravitustani ravituistani illative ravittuuni ravittuihini adessive ravitullani ravituillani ablative ravitultani ravituiltani allative ravitulleni ravituilleni essive ravittunani ravittuinani translative ravitukseni ravituikseni abessive ravituttani ravituittani instructive — — comitative — ravittuineni second-person singular possessor singular plural nominative ravittusi ravittusi accusative nom. ravittusi ravittusi gen. ravittusi genitive ravittusi ravittujesi partitive ravittuasi ravittujasi inessive ravitussasi ravituissasi elative ravitustasi ravituistasi illative ravittuusi ravittuihisi adessive ravitullasi ravituillasi ablative ravitultasi ravituiltasi allative ravitullesi ravituillesi essive ravittunasi ravittuinasi translative ravituksesi ravituiksesi abessive ravituttasi ravituittasi instructive — — comitative — ravittuinesi first-person plural possessor singular plural nominative ravittumme ravittumme accusative nom. ravittumme ravittumme gen. ravittumme genitive ravittumme ravittujemme partitive ravittuamme ravittujamme inessive ravitussamme ravituissamme elative ravitustamme ravituistamme illative ravittuumme ravittuihimme adessive ravitullamme ravituillamme ablative ravitultamme ravituiltamme allative ravitullemme ravituillemme essive ravittunamme ravittuinamme translative ravituksemme ravituiksemme abessive ravituttamme ravituittamme instructive — — comitative — ravittuinemme second-person plural possessor singular plural nominative ravittunne ravittunne accusative nom. ravittunne ravittunne gen. ravittunne genitive ravittunne ravittujenne partitive ravittuanne ravittujanne inessive ravitussanne ravituissanne elative ravitustanne ravituistanne illative ravittuunne ravittuihinne adessive ravitullanne ravituillanne ablative ravitultanne ravituiltanne allative ravitullenne ravituillenne essive ravittunanne ravittuinanne translative ravituksenne ravituiksenne abessive ravituttanne ravituittanne instructive — — comitative — ravittuinenne third-person possessor singular plural nominative ravittunsa ravittunsa accusative nom. ravittunsa ravittunsa gen. ravittunsa genitive ravittunsa ravittujensa partitive ravittuaan ravittuansa ravittujaan ravittujansa inessive ravitussaan ravitussansa ravituissaan ravituissansa elative ravitustaan ravitustansa ravituistaan ravituistansa illative ravittuunsa ravittuihinsa adessive ravitullaan ravitullansa ravituillaan ravituillansa ablative ravitultaan ravitultansa ravituiltaan ravituiltansa allative ravitulleen ravitullensa ravituilleen ravituillensa essive ravittunaan ravittunansa ravittuinaan ravittuinansa translative ravitukseen ravituksensa ravituikseen ravituiksensa abessive ravituttaan ravituttansa ravituittaan ravituittansa instructive — — comitative — ravittuineen ravittuinensa

Derived terms

compounds

• aliravittu
• virheravittu
• yliravittu

 

Verb

ravittu

1. past passive indicative connegative of ravita

Anagrams

• ruvitta